EU:n luomupäivänä 23. syyskuuta Brysselissä jaetaan luomupalkinnot, joilla palkitaan Euroopan parhaat luomualan toimijat viljelijöistä ja jalostajista vähittäiskauppaan ja ravintoloihin. Palkinto on tunnustus merkittävästä työstä koko luomun arvoketjussa.

Tänä vuonna luomupalkintojen finaalissa on suomalaisväriä, kun Kuorttisen luomukanalan Kaisa Rautakannel kisaa parhaan naisluomuviljelijän tittelistä. Miltä tuntuu olla Euroopan kolmen parhaan naisluomuviljelijän joukossa?

– Aika hurjalta! Siihen nähden, että olemme verrattain pieni tekijä, niin tällaiset huomionosoitukset lämmittävät sydäntä. Ei meitä naisviljelijöitä tai naisruoantuottajia ole liikaa. Toivottavasti tästä joku nuori saa esimerkkiä, ja uskaltaa aloittaa oman uransa alkutuotannon parissa, hän sanoo tiedotteessa.

Rautakannel kokee, että tänä vuonna sata vuotta täyttävä Kuorttisen luomukanala on pienuudestaan huolimatta merkittävä tekijä suomalaisessa ruoantuotannossa.

– Uskallamme tehdä asioita eri tavalla. Kananmuna on erittäin hyvä mittari kanojen rehun ja elämisen laadulle. Kananmunan pitää maistua vain kananmunalle, ei millekään muulle. Siinä me olemme onnistuneet”, Kaisa kertoo.

Kuorttisella laatu ja puhtaus lähtee kanojen rehusta, joka on suurimmaksi osaksi luomukauraa. Luomurehussa ei käytetä synteettisiä aminohappoja tai väriaineita. Kuorttisella on vuosikymmenten aikana nähty kaikki kananmunan tuotantomuodot, ja luomua Kaisa pitää eläimille ehdottomasti parhaana vaihtoehtona.

– Luomun tuottaminen on periaatteessa yksinkertaista. Back to basics. Meidän luomukanalassa kanoilla on silminnähden hyvä olla. Kun kanat ulkoilevat, voivat ja munivat hyvin, se motivoi, hän sanoo.

Viime vuonna Suomi sai ensimmäisen EU:n luomupalkinnon, kun Etelä-Savo voitti Euroopan parhaan luomualueen tittelin. Kolmen parhaan miesviljelijän joukossa oli LuomuMattisen Tommi Hasu.

– Se, että Suomesta on jo toisen kerran peräkkäin viljelijä finaalissa, kertoo todella paljon maamme luomutuottajien ammattitaidosta, sanoo Rautakannel.

Euroopan unionin virallista luomutuotannon päivää juhlitaan 23. syyskuuta monin tavoin koko Euroopassa. Merkkipäivä on osa EU:n vihreän siirtymän toimeenpanoa ja EU:n luomutuotannon toimintasuunnitelmaa.

EU haluaa kasvattaa luomun osuutta maataloudessa sekä lisätä luomutuotteiden kulutusta, sillä luomutuotanto tukee muun muassa luonnon monimuotoisuutta, vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja edistää maaperän sekä vesistöjen hyvinvointia.

Monet ruokapalvelut juhlivat EU:n luomupäivää esimerkiksi teemapäivän tai -viikon merkeissä. Päivän aikana ruokalistalta löytyy erityisen paljon luomua ja jotkut toimipisteet hankkivat päivää varten raaka-aineita paikallisilta luomutuottajilta. Esimerkiksi Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut tarjoavat päivän kunniaksi yli 7 000 annosta luomupinaattilettuja.

Eduskunnassa luomupäivää vietetään jo torstaina 18. syyskuuta Ravintola Pikku parlamentin lounaassa käytetään tuolloin mahdollisimman paljon luomuraaka-aineita ja Luomuliiton edustajat ovat paikalla vastaamassa luomuun liittyviin kysymyksiin ja keskustelemassa kestävästä ruoantuotannosta.

Luomuinstituutti järjestää yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa keskustelutilaisuuden ekologisesta tuotannosta ja tuotemerkinnöistä EU:n luomutuotannon päivän aattona 22. syyskuuta. Tilaisuudessa tarkastellaan eri tuotantomenetelmiä tutkimuksen näkökulmasta.

Maa- ja metsätalousministeriössä vietetään EU:n luomupäivää luomuaamiaisen merkeissä. Ministeriön henkilökunnan lisäksi tilaisuuteen on kutsuttu EU-komission Suomen edustuston henkilökunta, valtion ravitsemusneuvottelukunta sekä luomualan toimijoita. Aamiaisen avaa maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja, yksikön päällikkö Sebastian Hielm. Tilaisuudessa kuullaan myös Luomuliiton sekä Luomuinstituutin edustajien terveiset ja ajankohtaiset kuulumiset luomualalta.

Monet yritykset, kaupat ja alueelliset hankkeet pitävät luomupäivää esillä mainonnassa ja sosiaalisessa mediassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)