Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisilla on aiempaa vähemmän vapaaehtoisia vakuutuksia. Suosion lasku koskee kotivakuutusta, vapaaehtoista tapaturmavakuutusta, henkivakuutusta ja vapaaehtoista ajoneuvovakuutusta eli kaskoa. Vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen suosio on pysynyt kyselytutkimuksen mukaan jotakuinkin ennallaan.

Asiantuntijan mukaan suosion laskun takana voi olla kiristynyt taloustilanne. Vakuutuksista säästäminen voi kuitenkin käydä kalliiksi, mikäli vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole kunnossa.

Tiedot selviävät Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Vakuutustutkimuksesta. Se on kansalaisille tehtävä kysely, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Edellinen selvitys on vuodelta 2022.

Suomalaisten suosituin vapaaehtoinen vakuutus on edelleen kotivakuutus. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan se on 84 prosentilla suomalaisista. Kolme vuotta sitten kyselytutkimuksessa luku oli 88 prosenttia. Kotivakuutuksen suosiossa on Finanssiala ry:n (FA) Vakuutustutkimuksen mukaan ollut laskeva trendi huippuvuodesta 2014 lähtien. Tuolloin peräti 95 prosentilla vastanneista oli kotivakuutus.

Edellisestä vuoden 2022 mittauskerrasta useiden vapaaehtoisten vakuutusten suosio putosi useammalla prosenttiyksiköllä:

Vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus oli kyselyn mukaan 21 prosentilla suomalaista. Vuotta aiemmin näin vastasi 22 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tätä tukee myös FA:n vahinkovakuutusyhtiöiltä keräämä sairauskuluvakuutustilasto. Muiden vakuutuslajien suosiosta ei ole saatavilla vastaavaa yhtenäistä yhtiöiden myyntilukuihin perustuvaa tilastoa.

Vakuutustutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten riskitietoisuutta, eli sitä, miten suurina uhkina oman tai perheen hyvinvoinnille erilaiset riskit koettiin. Riskitietoisuudessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia, joten vakuutusten alentunut suosio ei selity koetun riskin muutoksella.

Finanssiala ry:n vakuutusasioista vastaavan johtajan Hannu Ijäksen mukaan vapaaehtoisista vakuutuksista säästämistä kannattaa harkita tarkkaan ja miettiä oman riskinsietokykynsä rajoja.

– Jos taloustilanne on tiukka, voi katse kääntyä vakuutusmaksusta karsimiseen. Se voi kuitenkin käydä pidemmän päälle paljon kalliimmaksi, jos vahinko tai tapaturma sattuu ja vakuutukseen pitäisi turvautua. Kannattaa harkita tarkkaan oman riskinsietokyvyn rajoja: kestäisikö oma talous todella sellaisen vahingon, jonka korvaavasta vakuutuksesta harkitsee luopuvansa, Ijäs sanoo tiedotteessa.

– Tiukassa taloustilanteessa voi myös harkita vakuutuksen omavastuun nostoa. Vahingon sattuessa isompi osa maksetaan silloin omasta pussista, mutta vakuutuksen hintaa se laskee selvästi. Tällöin kuitenkin suurissa vahinkotapauksissa selusta on turvattu.

Esimerkiksi kotivakuutuksen suhteen mahdolliset menetykset vahinkotapauksessa voivat olla rahallisesti suuria. Tulipalon tai vesivahingon kohdalla menetykset ovat helposti kymmeniätuhansia euroja, jopa suurempia. Kerrostaloasunnoissa vesivahinkotapauksessa voi syntyä myös korvausvelvollisuutta muiden asuntojen vahingoista.

– Jos oma talous ei kestä vahinkoa, on vakuutuksesta luopuminen hyvin riskialtista, Ijäs perustelee.

– Monelle suomalaiselle tärkeän auton kohdalla rahalliset menetykset ovat todennäköisesti kotivakuutuksen suojaamia tulipalo- ja vesivuotovahinkoja pienempiä. Silti voi miettiä, miten tärkeä auto itselle on esimerkiksi töihin kulkemisen kannalta. Jos auto vaurioituu liikenneonnettomuudessa, onko korjaamiseen varaa? Ja jos ei ole, pystyykö elämään ilman autoa? Tällainen ajatuskulku täytyisi käydä jokaisen vakuutuksen kohdalla, Ijäs sanoo.

Henkivakuutuksen määrällisen suosion laskun lisäksi on olemassa näyttöä siitä, että vaikka henkivakuutus olisikin, riskihenkivakuuttavat suomalaiset itsensä kuoleman varalta liian alhaisilla summilla. Vuoden 2022 keväällä Etla julkisti tutkimuksen henkivakuutusturvan vajeesta Suomessa. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan vakuutusturvan vajeeksi Etla laski tuolloin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti.

Selvitys toteutettiin Norstat Finland Oy:n Norstatpanel-online-tutkimuspaneelissa. Tiedonkeruu tapahtui 30.4–12.5. Kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)