Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yleistukilaista. Yleistuki olisi ensi vaiheessa työttömän työnhakijan uusi sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Yleistukea koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2026.

Uusi yleistuki olisi ensi vaiheessa työttömän työnhakijan sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi Kelan maksamat työmarkkinatuen ja peruspäivärahan.

Esityksen mukaan yleistukea maksettaisiin, jos työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahakautensa olisi päättynyt ja hänellä olisi taloudellisen tuen tarve. Yleistuki olisi suuruudeltaan nykyisen työmarkkinatuen, työttömän peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan tasoinen (37,21 euroa/päivä vuonna 2025).

Yleistuen saaminen edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta eli yleistuki olisi tarveharkintainen etuus. Tarveharkinta tarkoittaisi sitä, että nykyisen työmarkkinatuen tavoin ansiotulojen lisäksi myös muut tulot vaikuttaisivat yleistuen suuruuteen tulorajan ylittävältä osalta. Tällaisia muita tuloja olisivat esimerkiksi vuokratulot ja muut pääomatulot. Työtulojen noustessa yleistuki vähenisi tasaisesti eli yleistuen saajan ansiotulot soviteltaisiin kuten työttömyysturvassa nykyisin. Nykyisin jokainen tienattu euro pienentää maksettavaa työttömyysetuutta 50 senttiä.

Yleistuen myöntäisi ja maksaisi Kansaneläkelaitos. Kela valmistelee niin sanottua yhden hakemuksen mallia, jossa asiakas voisi hakea työttömyysetuuden (jatkossa yleistuki) ja asumistuen samalla hakemuksella. Tulevaisuudessa yhden hakemuksen mallia on tarkoitus laajentaa muihinkin etuuksiin. Etuusjärjestelmää ei tarvitsisi tuntea yksityiskohtaisesti, vaan hakija ohjattaisiin elämäntilanteen mukaan oikeiden etuuksien piiriin.

Yleistukeen liittyy aktivointijakso, jonka tarkoituksena on estää työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti tavoitteena on lyhentää nuorten työttömyysjaksoja. Aktivointijaksolla työnhakijalle järjestettäisiin palveluprosessiin kuuluvia tapaamisia lähtökohtaisesti paikan päällä työvoimaviranomaisen toimipisteessä. Tapaamisissa painotettaisiin työttömyyden pitkittymisen syiden selvittämistä ja työnhakijan ohjaamista tarpeellisiin palveluihin. Alle 25-vuotias työnhakija osallistuisi aktivointijaksolle saatuaan yleistukea kahdeksan kuukautta ja 25 vuotta täyttänyt saatuaan yleistukea 1,5 vuoden ajan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa perusturvan uudistuksen, joka parantaa työnteon kannattavuutta, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja yksinkertaistaa etuuksia sosiaaliturvakomitean välimietinnön tekemät suositukset ja selvitykset huomioiden.

Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki yksinkertaistaa työttömän sosiaaliturvaa korvaamalla työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Seuraavassa vaiheessa jatketaan perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä sekä nykyisten asumisen tukien sisällyttämistä asteittain yleistukeen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yleistuki sisältää perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.

Yleistuen ensimmäistä vaihetta on ollut valmistelemassa sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, THL:n ja Kelan asiantuntijoita.

Yleistuki on osa sosiaaliturvauudistusta. Sosiaaliturvakomitea seuraa yleistuen valmistelua.

Yleistukilaki on mukana sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointimuistioissa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat valmistelleet toimeentulotulotuen, yleistuen ja työvoimapalveluita ja työttömyysturvaseuraamuksia koskevien hallituksen esitysten yhteyteen oman yhteisvaikutusten arvioinnin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)