Ruokaa roskiin yli 260 kiloa minuutissa
Suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 137 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) ympäristökouluttajat lähtevät valtakunnallisella hävikkiviikolla kiertueelle Turkuun ja Saloon keskustelemaan ihmisten kanssa ruokahävikistä ja jakamaan vinkkejä sen vähentämiseksi.
Ruokahävikki ei ole vain yksittäisiä pilaantuneita banaaneja tai unohtuneita tähteitä jääkaapissa – se on ilmiö, jonka mittakaava yllättää. Suomen kotitalouksissa päätyy roskiin vuosittain 137 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Se tarkoittaa, että päivittäin hukkaan menee yli 375 000 kiloa ruokaa. Minuutissa se tarkoittaa noin 260 kiloa. Rahallisesti puhutaan useista sadoista miljoonista euroista.
– Meidän pitäisi pysähtyä miettimään, mitä tuo määrä tarkoittaa esimerkiksi ruoantuotannossa ja ihmisten työpanoksessa. Kuinka suuri osa pelloista viljellään turhaan, kuinka paljon maitoa menee hukkaan ja kuinka monta eläintä teurastetaan vuosittain vain siksi, että ne lopulta päätyvät jätteeksi, eivät ravinnoksi, LSJH:n ympäristökouluttaja Eeva Salmi pohtii tiedotteessa.
Hävikkiviikolla 22.–28. syyskuuta LSJH:n ympäristökouluttajat jalkautuvat kaupunkilaisten keskuuteen herättelemään ihmisiä ruokahävikistä. Kouluttajat liikkuvat Turun keskustassa maanantaista keskiviikkoon ja Salon syysmarkkinoilla torstaina ja perjantaina.
– Liikumme toreilla, jokirannoilla, kävelykaduilla ja keskusta-alueella paikoissa, missä on ihmisiä. Toiveena on, että kaupunkilaiset antautuvat keskustelemaan kanssamme ja saavat oivalluksia hävikin hillitsemiseksi omassa arjessaan, Salmi kertoo.
Ympäristökouluttajat tunnistaa LSJH:n logolla varustetuista vaatteista sekä kyltistä, jossa on napakka tietoisku ruokahävikistä.
Kyltissä on myös QR-koodi, jonka kautta voi testata omaa ruokahävikkitietouttaan ja osallistua hävikkireseptikirjojen arvontaan. Lisäksi jaossa on magneetteja, joissa on konkreettisia vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.
– Suomalaisten ruokahävikin määrää voidaan vähentää lisäämällä tietoisuutta hävikistä ja sen vaikutuksista. Arjessa pienet teot ratkaisevat. Näitä ovat esimerkiksi ruokaostosten parempi suunnittelu, päiväysmerkintäerojen hahmottaminen sekä rohkea ja luova kokkailu jo valmiiksi kaapista löytyvistä tähteistä ja ruoka-aineista Salmi vinkkaa.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)