Kahvin ja teen eron nautintoaineina voisi yksinkertaistaa kahteen kuvaan. Toisessa takeaway -kahvimuki kädessään tungoksessa kiirehtivä ihminen. Toisessa levollinen teehetki, verkkaan etenevä teeseremonia.

Uusi kahvikulttuuri artesaanikahveineen on tosin muuttumassa teekulttuurin suuntaan: hitaaseen nautiskeluun, hiljentymiseen ja laatuun samalla kun laatutee on löytänyt tiensä kahviloihin. Perinteet muokkautuvat.

– Kiinnostus teenjuontia kohtaan on huomattavasti lisääntynyt 2000-luvulla. Asiakkaita on koko ajan enemmän ja laadukas tee on alkanut kiinnostaa kauppaketjujakin. K-kaupoissa on jo myynnissä artesaaniteelajikkeita, kertoo Humalistonkatu 13:ssa sijaitsevan Teepolun kauppias Matti Kalliokorpi.

Turun ainoa vain teehen keskittyvä myymälä on myös maahantuoja. Kalliokorpi on juuri palannut vuosittaiselta teenostomatkaltaan, tällä kertaa Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta.

– Uudet kiinnostavat teelajikkeet löytyvät kiertelemällä, kyselemällä ja maistelemalla. Itseä miellyttävä maku on ratkaiseva valintaperuste. Pikku perheyrityksillä on omat teelaatunsa, muttei myyntiorganisaatiota. Teen puhtaus on myös testattava länsimaisille markkinoille sopivaksi, Kalliokorpi kertoo hankinnoistaan.

Vuosi on ollut menestyksekäs: Helsinki Coffee Festivalilla palkitaan kahvien lisäksi vuoden teet. Tämän vuoden kiistaton menestyjä oli Teepolku, joka voitti mustan, vihreän ja valkoisen teen sarjat.

– Kolmoisvoitto oli huipputapaus siksikin, että palkitut teet ovat omia löytöjäni pieniltä kiinalaisilta teetiloilta. Voittoisa musta tee, Shui Mi Tao on Fujianin maakunnan Wuyi-vuorilta, vihreä tee, Bao Kang Mae Jian Hubein maakunnasta ja valkoinen tee, nimeltä Bai Mudan, on löytö Fujianin maakunnasta Fudingin alueelta.

Teen maailma alkaa Kalliokorpea kuunnellessa tuntua täysin rajattomalta, vaikka lähtökohta on yksinkertainen: Kaakkois-Aasiassa kasvava teepensas. Afrikassa kasvavaa Rooibostakin kutsutaan teeksi, mutta se ei ole teekasvi.

Teepensaan kasvupaikan maaperä, ilmasto, teelehtien korjuun aika ja lehtien käsittelytapa ynnä monet muut teeperinteeseen liittyvät seikat tekevät kunkin teen mausta yksilöllisen.

– Maustamaton tee ei ole helppo nautintoaine. Teen maailmaan voi olla helpompi päästä sisään maustetun teen kautta. Itselleni savuisen viskin mausta pitävänä savunmakuinen tee muodostui ahaa-elämykseksi. Tee voi joillekin yhdistyä Itä-Aasian kulttuuriin tai teen tuoksut ja maut tuovat muuten vain hyvän fiiliksen. Teessä fiilis onkin päällimmäinen asia. Näin voi olla alkoholijuomienkin suhteen, mutta teessä ei ole niiden varjopuolia, Kalliokorpi naurahtaa.

Japanilainen artesaanituote, voimakkaan umaminen matcha, on nyt huippusuosittua ja se on tuonut Teepolkuun uudenlaista asiakaskuntaa. Vaikka matcha on hinnaltaan kallis, sen myynti on vuoden aikana viisinkertaistunut, kertoo Kalliokorpi.

Jauhemainen, vaahtoava, veteen vispattava matcha kuuluu perinteisiin teeseremonioihin, sitä voi käyttää leivonnassa ja jäätelössä. Kahvilat tarjoavat matcha-lattea.

Lisääntynyt kysyntä on Kalliokorven mukaan alkanut aiheuttaa tuotanto-ongelmia, mutta viime Japanin matkallaan hän sai solmittua yhteyksiä uusiin matchateen tuottajiin.

Merja Marjamäki