Nordean teettämän pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomalaisista kokee, että heillä on riittävät tiedot ja taidot välttää huijatuksi tulemista. Eniten epävarmuutta aiheuttavat verkossa tapahtuvat huijausyritykset ja tietojenkalastelut. EU:n pikamaksuasetuksen myötä käyttöön tuleva maksunsaajan tietojen tarkistus on uusi työkalu huijauksilta suojautumiseen.

Suomalaisten varmuus riittävästä osaamisesta huijausten välttämiseksi on lisääntynyt selvästi keväästä 2024 (72 %). Pohjoismaisesti tarkastellen suomalaiset kokevat osaamisensa yhtä vankaksi kuin ruotsalaiset (85 %) ja tanskalaiset (85 %) ja selvästi paremmaksi kuin norjalaiset (76 %).

Verkossa tapahtuvat huijaukset aiheuttavat eniten epävarmuutta suomalaisten keskuudessa. Yli kolmannes (36 %) vastaajista katsoo, että heidän osaamisensa huijausten välttämiseen on heikoimmillaan tehdessään ostoksia tai myydessään tavaroita verkossa. Väärennettyjen verkkosivustojen osalta vastaavaa epävarmuutta kokee 29 prosenttia. Sähköpostilla tai tekstiviestillä tulevat huijausyritykset huolettavat eniten 22 prosenttia, ja puhelinhuijauksissa heikoimmillaan koki olevansa 13 prosenttia vastaajista.

– Vaikka huijauksia on liikkeellä enemmän kuin koskaan, pankit myös torjuvat niitä enemmän kuin ikinä. Omien toimenpiteidemme myötä olemme saaneet esimerkiksi tietojenkalastelujen kautta aiheutuneet rahalliset vahingot merkittävään laskuun. Yli 90 prosentissa tietojenkalastelutapauksista, joita käsittelemme, vahingot jäävät syntymättä, Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin toteaa tiedotteessa.

– Erityisesti niiden tapausten osuus, joissa asiakas itse manipuloidaan tekemään maksuja, tulee varmasti korostumaan entisestään. Puhelimitse tehtynä manipulointi on monin verroin tehokkaampaa viesteihin ja kalastelulinkkeihin verrattuna, minkä vuoksi huijarit yrittävät yhä useammin luoda puhelinyhteyden uhriin. Tällä hetkellä huijauspuheluita on runsaasti liikkeellä, ja niiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa viimeisten kuukausien aikana.

Osana EU:n pikamaksuasetusta Nordea ottaa käyttöön maksunsaajan automaattisen tarkistuksen. Sen myötä maksaja näkee aina ennen maksun vahvistamista, vastaako hänen antamansa maksunsaajan nimi todellista tilinomistajan nimeä vai onko tiedoissa jotain poikkeavaa.

– Maksunsaajan tarkistus tuo taas yhden pykälän verran lisäturvaa, sillä tieto auttaa maksajaa varmistumaan, että maksu on menossa sille vastaanottajalle kuin se on tarkoitettu. Tarkistuksen jälkeen maksaja voi itse päättää, haluaako hän jatkaa maksun suorittamista ja vahvistaa maksun, Helin kertoo.

Helin huomauttaa, että uusi käytäntö saattaa varsinkin alussa kuitenkin aiheuttaa hämmennystä.

– Jos törmää omassa mobiili- tai verkkopankissa ilmoitukseen, että maksunsaaja ei täsmää siihen, mitä on kirjoittanut, niin se ei sataprosenttisesti tarkoita, että nyt minua huijataan. Tarvittaessa maksajan tulisi olla yhteydessä maksunsaajaan oikeiden laskutustietojen tarkistamiseksi ja saamiseksi.

Lue aina huolellisesti, mitä vahvistat. Älä tee tai vahvista maksuja kiireessä tai kenenkään painostuksesta, ja muista, että sinun ei tarvitse jakaa pankkitunnuksiasi kenellekään.

Käytä aina maksun saajan koko nimeä sellaisena kuin se on laskun maksutiedoissa.

Tarkista mobiili- tai verkkopankkiin tallentamasi maksunsaajat ja tee muutokset laskujen maksutietojen mukaisesti.

Lue aina huolellisesti maksunsaajan tarkistuksen yhteydessä tuleva vastaus – sinä päätät, milloin maksat.

Ole tarvittaessa yhteydessä maksunsaajaan oikeiden laskutustietojen tarkistamiseksi.

Nordic Pulse -kyselyyn vastasi yhteensä noin 4 000 18–79-vuotiasta vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Jokaisesta maasta vastaajia oli noin 1 000 henkilöä. Tutkimus toteutettiin 5.–12. elokuuta. Nordic Pulse -kysely toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)