Häiriöt villieläinten elinympäristöissä lisäävät myyräkuumeen kaltaisten eläimestä ihmiseen tarttuvien tautien puhkeamisriskiä. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama tutkimus osoitti kuitenkin, että myös luonnon ennallistamiseen liittyy vaaroja, jotka on otettava huomioon.

Eläinten ja ihmisten välillä tarttuvat taudit eli zoonoosit uhkaavat ihmisten terveyttä maailmanlaajuisesti. Kun ihmiset vaikuttavat luontoon esimerkiksi ottamalla käyttöön eläinten elinalueita, he saattavat altistua sairauksia levittäville eläimille, mikä kasvattaa tartuntojen riskiä.

Samaan aikaan eri puolilla maailmaa pyritään ennallistamaan vaurioituneita ekosysteemejä ja palauttamaan luontoalueita entiseen tilaansa monimuotoisuuden lisäämiseksi. Nature Ecology & Evolution ‑lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kokosivat ja analysoivat tietoa ennallistamiseen liittyvistä vaaroista tilanteissa, joissa zoonoosien mahdollisuutta ei ole otettu huomioon. Tähän asti on ollut epäselvää, miten ennallistaminen voi johtaa tartuntatautien leviämiseen.

– Ennallistamisen tueksi tarvitaan runsaasti käytännön ohjeita siitä, miten toimet voidaan toteuttaa niin, että edistetään monimuotoisuutta mahdollisimman tehokkaasti, mutta samalla pidetään eläinperäisten tartuntatautien leviämisriski mahdollisimman pienenä, sanoo tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston professori Frauke Ecke tiedotteessa.

Ecke huomauttaa, että toivotut lajit eivät aina palaa alueelle heti ennallistamistoimien jälkeen. Tartuntatauteja levittävät eläimet voivat sillä välin levitä ja lisääntyä, mikä kasvattaa sairastumisriskiä.

Ecken mukaan näin voi käydä esimerkiksi vanhoissa metsissä.

– Tällaisten ekosysteemien pienten, monilajisten nisäkäsyhdyskuntien tasapaino voi horjua metsän hakkuun seurauksena siten, että jäljelle jää vain muutamia lajeja. Jos vanhaa metsää pyritään ennallistamaan, joidenkin lajien paluu voi viedä jopa sata vuotta. Tänä aikana alueen saattavat vallata metsämyyrät, joiden kantama myyräkuumevirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavankin taudin, Ecke huomauttaa.

Yhtenä toimenpiteenä metsään voidaan ripustaa pönttöjä pöllöjen määrän lisäämiseksi.

– Saalistajia houkuttelevilla rakenteilla voimme hillitä metsämyyrän ja muiden tartuntoja levittävien lajien runsastumista, kunnes luonnollinen tasapaino palautuu, hän selittää.

Tutkimuksessa painotetaan, kuinka tärkeää on ottaa ilmastonmuutos huomioon ennallistamishankkeita suunniteltaessa. Ennallistettujen elinympäristöjen olosuhteet voivat olla täysin erilaiset 50 vuoden päästä.

Tutkijat kehottavatkin viranomaisia ja päättäjiä eri puolilla maailmaa perehtymään politiikkasuositukseen koottuun uuteen tietoon.

– Sen tärkein viesti on, että mahdolliset tautiriskit tulisi huomioida jo ennallistamistoimia suunniteltaessa. Näin voidaan vähentää toimiin liittyvää tautiriskiä, Ecke toteaa.

Tutkimus tehtiin EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitusta saaneen BEPREP-hankkeen puitteissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)