Reumaliitto selvitti tammikuussa reumasairaiden kokemuksia hoidon laadusta ja saatavuudesta eri puolilla Suomea. Kysely toteutettiin kaksi vuotta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.

Kyselyyn vastasi 3 490 reumasairauksia sairastavaa henkilöä eri puolilta maata. Koska hyvinvointialueet ovat kooltaan hyvin erilaisia, alueellisia eroja tarkasteltiin yhteistyöalueittain.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä on viisi yhteistyöaluetta: Etelä-, Itä-, Länsi-, Pohjois- ja Sisä-Suomi. Jokaisessa sijaitsee yliopistosairaala.

Kysely paljastaa selkeitä alueellisia eroja reumasairaiden hoidossa. Parhaat arviot hoidostaan antoivat Länsi- ja Sisä-Suomen vastaajat, kun taas heikoimmat arviot tulivat Etelä- ja Itä-Suomesta. Pohjois-Suomi sijoittui keskitasolle.

Alueiden väliset erot olivat melko pieniä, mutta samansuuntaisia kaikissa hoidon laatua käsitelleissä kysymyksissä.

Valtaosa reumasairauksia sairastavista käy säännöllisesti lääkärissä seurantakäynneillä. Länsi-Suomessa asuvien vastaajien hoitoa seurattiin muita alueita säännöllisemmin ja heidän seurantakäyntinsä pysyivät parhaiten suunnitellussa aikataulussa.

Länsi-Suomessa asuvista vastaajista 29 prosenttia kävi lääkärissä seurantakäynneillä enintään kuuden kuukauden välein. Muilla alueilla näin tiheässä seurannassa oli 15–21 prosenttia vastaajista.

Lähes kaikki reuman hoidossa käytettävät lääkkeet vaativat säännöllistä laboratorioseurantaa.

Laboratoriolähetteiden kanssa oli ollut ongelmia 17 prosentilla vastaajista. Eniten haasteita kohdattiin Etelä-Suomessa (20 %), kun taas Länsi-Suomessa ongelmia oli vähiten (11 %). Nuorilla ikäluokilla laboratoriolähetteiden ongelmat olivat yleisimpiä.

Nivelten paikallishoidot eli niveliin annattavat kortisonipistokset ovat tärkeä osa tulehduksellisten reumasairauksien hoitoa. Kun nivel tulehtuu, kasvaa pysyvien virheasentojen riski. Kortisonipistos on nopea keino rauhoittaa tulehdus.

Nopeinta hoitoon pääsy oli pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa. Siellä 49 vastaajista sai tarvitsemansa pistoksen viikon sisällä, Etelä-Suomessa vain 39 prosenttia.

Kolmannes vastaajista arvioi oman reumasairautensa hoidon heikentyneen joko melko tai erittäin paljon hyvinvointialueiden aloitettua. Vajaa kolmannes koki hoidon pysyneen entisellään, ja vain kaksi prosenttia arvioi hoidon parantuneen. Reilu kolmannes ei osannut arvioida muutosta.

Haasteista huolimatta enemmistö vastaajista, 58 prosenttia, oli kaiken kaikkiaan tyytyväisiä reumasairautensa hoitoon. Hoitoonsa tyytymättömiä oli 28 prosenttia.

Kyselyn vastaajista 41 prosenttia oli iältään 45–65-vuotiaita ja 47 prosenttia yli 65-vuotiaita. Yhdeksän kymmenestä oli naisia. Kyselyyn vastanneista 27 prosenttia sairasti useampaa kuin yhtä reumasairautta. 76 prosenttia vastaajista sairasti reuman lisäksi myös vähintään yhtä muuta säännöllistä hoitoa vaativaa sairautta.

Kysely toteutettiin verkkolomakkeella, joten vastaajista puuttuvat henkilöt, jotka eivät käytä digilaitteita.

Kyselyn teknisestä toteutuksesta ja tietojen analyysista vastasi Innolink Oy. Tutkimuksen teettämistä varten saatiin tukea Novartikselta ja UCB:ltä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)