Asuntojen hinnat kääntyvät ensi vuonna 1,5 prosentin ja seuraavana vuonna 2,5 prosentin kasvuun, ennustaa Nordea asuntomarkkinakatsauksessaan. Yleiseen hintatasoon verrattuna asuminen on nyt edullista, ja omistusasumisen houkuttelevuus on parantunut. Vähäinen rakentaminen sekä väestönkasvu purkavat asuntomarkkinoiden ylitarjontaa.

Tänä vuonna asuntohinnat laskevat vielä prosentin, mutta ensi vuonna runsas asuntotarjonta alkaa sulaa ja hinnat nousevat 1,5 prosenttia. Asuntomarkkinoiden tasapainoa lähestytään vuonna 2027, jolloin asuntojen hinnat nousevat 2,5 prosenttia, ennakoi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa.

Vaikka viime aikoina asuntohintakehitys on ollut kasvukeskuksissa heikkoa, keskittyy hintojen nousu jatkossa enimmäkseen muuttovoittopaikkakunnille, joissa väestö kasvaa. Viimeisen vuoden aikana on nähty nousevia asuntohintoja yllättävillä paikkakunnilla.

– Yksi paikkakunnista, jossa kysyntä nostaa asuntojen hintoja, on meriteollisuuden voimakasta nousua kokeva Rauma. Vaasassa ja Kokkolassa on puolestaan meneillään isoja teollisuusinvestointeja ja Hämeenlinnassa puolustusteollisuus on luonut merkittävästi lisää työpaikkoja. Rovaniemellä turismi ajaa asuntokysyntää ja -hintoja ylöspäin, Kostiainen summaa tiedotteessa.

Tänä vuonna vanhojen asuntojen kauppa on jo selvästi piristynyt ja tammi–syyskuussa kauppoja tehtiin 17 prosenttia vuodentakaista enemmän. Sen sijaan uudiskohteissa hinnat ovat osittain kysynnän esteenä ja kauppamäärät pysyneet edelleen maltillisina.

Asuntokauppamäärien kasvusta huolimatta myyntiajat ovat edelleen verrattain pitkiä.

– Myynnissä olevia asuntoja on nyt ennätyspaljon. Väestönkasvun jatkuminen ja vähäinen rakentaminen alkavat kuitenkin jatkossa näkyä ylitarjonnan purkautumisena, mikä alkaa hiljalleen välittymään vuokra- ja hintatasoon, Kostiainen sanoo.

Rakentamista tulee vääjäämättä supistamaan se, että valtion myöntämät korkotukivaltuudet vähenevät ensi ja seuraavana vuonna alle kolmasosaan nykyiseltä tasoltaan. Tällä hetkellä koko asuinrakentamisesta noin puolet on tuettua vuokrarakentamista.

Asuntohinnat ovat tippuneet nimellisesti 12 prosenttia, mutta kun asuntohintoja suhteuttaa yleiseen hintatasoon, ovat reaalihinnat laskeneet yli 20 prosenttia. Runsas vuokratarjonta on puolestaan estänyt asuntosijoittajia viemästä indeksikorotuksia täysimääräisesti vuokriin, jolloin reaaliset vuokrat ovat laskeneet koko maan tasolla reilut kymmenen prosenttia.

Asuntohintojen ja korkojen lasku on viime vuosina lisännyt omistusasumisen houkuttelevuutta.

– Asuminen on nykyisin edullista, kun sitä verrataan yleiseen hintatasoon tai palkkoihin. Asuntohintojen lasku ja korkotason maltillistuminen ovat kahden viime vuoden aikana painaneet omistusasumisen kustannuksia merkittävästi. Omistusasumisen kulut suhteessa keskipalkkaan ovat laskeneet lähelle nollakorkoaikojen tasoa, Kostiainen arvioi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)