Näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, teatterin taustavaikuttaja. Kaikkea tätä on Heikki Kustila ehtinyt olla reilun 40 vuoden ajan Turun harrastajateatterikentällä. Pisimpään Kustila on vaikuttanut Jo-Jo Teatterissa ja Raision teatterissa.

Kustilan varsinainen teatteriura myös käynnistyi Raisiosta.

– Pääsin armeijasta kesällä 1983. Näin lehti-ilmoituksen, että Raisiosta puuttuu miesnäyttelijöitä. Pääsin sinne mukaan ja samana syksynä menin kaverini Jouko Salmisen kanssa mukaan Teatteri Tarmon toimintaan mukaan, Kustila muistelee.

Teatteriharrastus oli alkanut jo muutama vuosi aiemmin, 1980-luvun alussa lukiolaisena. Aurajoen lukiossa alkoi luovan toiminnan kerho, johon Kustila hakeutui mukaan. Sen kummempaa kulttuuritaustaa hänellä ei ollut.

– Olen tavallisesta työläisperheestä, jossa ajateltiin, että vaatimattomuus on hyve. Minulla oli silloin aluksi kova halu näyttää, että minä osaan jotain, vaikka en hakeutunut mitenkään luontaisesti huomion keskipisteeksi.

Vuosikymmenten varrella Kustila on ehtinyt näyttelemisen, ohjaamisen ja käsikirjoittamisen lisäksi pitää myös taukoa. 1990-luvun lopulla hän lopetti näyttelemisen seitsemäksi vuodeksi.

– Näyttelin 14 vuotta oikeastaan aika tiiviisti, mutta sitten tuli seinä vastaan. Näyttelin vaan, mutta en oikeastaan ymmärtänyt, mitä näytteleminen on.

Lopetuspäätös muuttui tauoksi 2004, kun Jo-Jo Teatteriin tehtiin Nummisuutarit. Seitsemän vuoden aikana Kustilan omassa päässä oli tapahtunut muutos, joka palautti kipinän näyttelemiseen.

– Nummisuutareiden aikaan en enää ajatellut olevani nuori ja kuolematon ja osaavani kaikkea. Sen jälkeen vasta aloin jotain oppia. Ennen sitä ”näyttelin”, mutta päässä ei tapahtunut mitään. En tehnyt roolianalyysiä tai miettinyt hahmojani oikeastaan lainkaan.

Konkreettisen tekemisen lisäksi Kustila on seurannut turkulaista harrastajateatterikenttää taustavaikuttajan perspektiivistä. Pelkästään 2000-luvun aikana on tapahtunut merkittävä muutos aikaisempaan.

– Harrastajien taso on noussut älyttömästi. Yksi syy on varmasti se, että Turusta valmistuu teatteri-ilmaisun ohjaajia. Meillä Jo-Jossakin on ollut paljon teatteri-ilmaisun ohjaajaksi valmistuneita tai alaa opiskelevia. Jo-Jo Teatteri on aika merkittäväkin uusien ohjaajien työllistäjä, Kustila arvioi.

Toinen merkittävä muutos on se, että nykyään harrastajateattereiden raja-aidat ovat kaatuneet. Aikaisemmin oltiin leimallisesti yhden teatterin näyttelijöitä. Nykyään sama harrastajanäyttelijä voi esiintyä monessa teatterissa.

– Nykyään harrastajanäyttelijä saattaa olla neljän tai viidenkin eri teatterin jäsen. Näyttelijät ja ohjaajat menevät nykyään ohjaajan, roolin tai näytelmän perässä teatterista toiseen.