Opiskelijoiden hakemusmäärän viime vuosien nopea kasvu on pysähtynyt kuluneen vuoden aikana. Opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kiinnostus Suomea kohtaan on kuitenkin edelleen historiallisesti korkealla tasolla. Samaan aikaan Suomeen hakeutuvien työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet.

Tämä selviää Maahanmuuttoviraston Maahanmuutto Suomeen -katsauksesta, joka tarkastelee Suomeen muuttavien lupahakemuksia tammi–syyskuulta.

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi–syyskuussa yhteensä 11 212, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

– Laskun taustalla on todennäköisesti korkeakoulujen yhteishaussa käyttöönotettu hakemusmaksu EU-maiden ulkopuolisille kansalaisille, mikä on vähentänyt korkeakoulupaikkaa hakevien opiskelijoiden määrää. Vaikka hakemusmäärä on laskenut ennätyksellisestä vuodesta 2024, on se silti edelleen erittäin korkea, kehitysjohtaja Johannes Hirvelä kertoo tiedotteessa.

Opiskelijoille on tänä vuonna myönnetty yhteensä 8 372 ensimmäistä oleskelulupaa. Kielteisiä päätöksiä on tehty hieman enemmän kuin viime vuonna turvatun toimeentulon puuttumisen vuoksi.

Opiskelijoiden lähtömaat painottuvat edelleen Etelä-Aasiaan. Tänä vuonna eniten ensimmäisiä hakemuksia ovat jättäneet Bangladeshin, Nepalin, Sri Lankan, Intian ja Pakistanin kansalaiset.

Samaan aikaan Suomessa tutkinnon suorittaneiden työlupahakemuksien määrä on reilussa kasvussa. Tammi–syyskuussa hakemuksia jätettiin yhteensä 2 552, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla aikavälillä. Kasvua selittää kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääntyminen Suomessa viime vuosina. Tutkinnon suorittaneen lupaa varten opiskelijalla tulee olla työpaikka tai hänen tulee toimia yrittäjänä.

Työperusteisten oleskelulupahakemusten kokonaismäärä on laskenut tammi–syyskuussa viime vuoteen verrattuna. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupa- ja EU-kansalaisten rekisteröintihakemuksia jätettiin tuona aikana yhteensä 10 880, mikä on 26 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Kausityöntekijöiden oleskelulupahakemusten määrä sen sijaan kasvoi 32 prosenttia viime vuodesta.

– Suomen viime vuosien hidas talouskasvu, kasvanut työttömyys ja maailmantalouden kehityksen epävarmuus vaikuttavat merkittävästi työperäisen maahanmuuton kehitykseen. Lisäksi hakemusmääriin vaikuttavat erityisesti suurten toimialojen, kuten sosiaali- ja terveys- sekä rakennusalan, alentunut ulkomaisen työvoiman tarve, Hirvelä kertoo.

Erityisasiantuntijoiden osuus koko työperäisestä maahanmuutosta on pysynyt tasaisesti 7–12 prosentin välillä, vaikka varsinainen hakemusmäärä on laskenut.

– Erityisasiantuntijat jättivät poikkeuksellisen paljon ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia vuonna 2022. He muodostivat tuolloin noin 12 prosenttia työperäisen maahanmuuton kokonaisuudesta. Hakemusmäärän laskevaan kehitykseen ovat sen jälkeen todennäköisesti vaikuttaneet heikko taloustilanne erityisasiantuntijoita työllistävillä sektoreilla, kova globaali kilpailu korkean tason osaajista ja Venäjän kansalaisten jättämien ensimmäisten oleskelulupahakemusten vähäinen määrä, Hirvelä sanoo.

Vaikka työperusteisten oleskelulupa- ja rekisteröintihakemusten kokonaismäärä on viime vuotta matalampi, on hakemuksia silti jätetty tasaisesti kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2023 alkanut hakemusmäärän laskutrendi vaikuttaa tällä hetkellä tasaantuneen.

Turvapaikkahakemusten määrä on pysynyt Suomessa matalana. Tänä vuonna tammi–syyskuussa ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty yhteensä 1 504, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Eniten ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet Afganistanin, Somalian ja Irakin kansalaiset.

Myös uusintahakemusten määrä on ollut lievässä laskussa. Vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana hakemuksia jätettiin yhteensä 374, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 426.

Turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun koko Euroopan unionissa. Alueella jätettiin vuoden 2025 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana noin 399 000 turvapaikkahakemusta, mikä on 23 prosenttia vähemmän viime vuoteen verrattuna.

– Turvapaikkahakemusten korkea määrä EU-alueella ei ole heijastunut Suomeen viime vuosien aikana. Hakemusmäärän kasvua hillitsevät edelleen esimerkiksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta sekä Suomen maatieteellinen sijainti, Hirvelä kertoo.

Turvapaikkahakemusten lisäksi ukrainalaisille tarkoitetun tilapäisen suojelun hakemusmäärät ovat olleet laskussa. Vuonna tammi–syyskuussa tilapäisen suojelun hakemuksia jätettiin yhteensä 8 791. Määrä laski 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Ukrainassa elokuun lopussa voimaan tulleen hallituksen päätöksen myötä 18–22-vuotiaat miehet saavat poistua maasta vapaasti, mikä on näkynyt myös Suomessa. Syyskuussa nuoret miehet jättivät 376 tilapäisen suojelun hakemusta, kun aiemmin tähän ryhmään kuuluvat ovat jättäneet tyypillisesti vain joitakin kymmeniä hakemuksia kuukaudessa.

Perheenjäsenten hakemusmäärät ovat yhä korkealla tasolla. Suurin osa perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työskentelevän tai opiskelevan puolison tai huoltajan vuoksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)