Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin, miten suun terveys on integroitu terveydenhuoltopolitiikkaan eri puolilla maailmaa ja osoitettiin, että suun terveyden vahvempi kytkeminen osaksi perusterveydenhuoltoa on välttämättömän tarpeellista.

Vaikka monet maat ovat onnistuneet vähentämään tartuntatauteja ja muita pitkäaikaissairauksia, suun sairaudet ovat yhä erittäin yleisiä ja jäävät usein liian vähälle huomiolle. Erikoishammaslääkäri Balgis Gaffarin väitöskirjan tulokset osoittavat, että hammashoidon tuominen osaksi perusterveydenhuoltoa on keskeinen keino edistää terveyttä ja vähentää suun sairauksien aiheuttamaa taakkaa sekä edistää terveyden tasa-arvoa.

Gaffarin väitöskirjassa yhdistyvät globaali terveyspolitiikan analyysi ja kenttätutkimus Saudi-Arabiassa. Tutkimuksessa arvioidaan, miten suun terveyden palvelut voitaisiin liittää paremmin osaksi muuta terveydenhuoltoa.

Tulosten mukaan maailmanlaajuisesti vain noin puolet maista (55,2 %) on laatinut viralliset lasten suun terveyttä koskevat toimintaperiaatteet, ja vain 54 prosenttia on sisällyttänyt ne yleisiin terveydenhuoltosuunnitelmiin.

Ohjelmat, jotka on suunnattu heikommassa asemassa oleville väestöryhmille, ovat harvinaisia: vain 49,4 prosenttia maista kohdentaa toimia näille ryhmille, ja 48,3 prosenttia on liittänyt hammashoidon osaksi yleistä terveydenhuoltoa.

Saudi-Arabiassa 1 398 lääkäreille ja terveydenhoitajille tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että suun terveyteen liittyvät tiedot olivat keskimäärin vaatimattomat. Lääkärit tiesivät aiheesta keskimäärin enemmän kuin terveydenhoitajat. Vaikka asenteet olivat yleisesti ottaen myönteisiä, vain pieni osa terveydenhoitajista teki suun terveystarkastuksia tai antoi suun terveyttä koskevaa valistusta. Suurimpia esteitä olivat koulutuksen puute ja kiireinen työtahti. Kun terveydenhuollon ammattilaisille tarjottiin lisäkoulutusta, tiedot paranivat selvästi, mutta asenteiden muuttaminen osoittautui vaikeammaksi.

Tutkimus tuo esiin selkeän kuilun poliittisten tavoitteiden ja käytännön toiminnan välillä. Tulokset korostavat, että koulutuksella ja rakenteellisella tuella on ratkaiseva merkitys, jotta aikeet voidaan muuttaa teoiksi.

Väitöskirjassa korostetaan, että suun terveys ei ole vain hammaslääketieteellinen kysymys – sillä on yhteisiä riskitekijöitä esimerkiksi diabeteksen, sydänsairauksien ja hengityselinsairauksien kanssa. Kun suunhoito liitetään osaksi perusterveydenhuoltoa, voidaan parantaa sairauksien ehkäisyä, vähentää terveyseroja ja tarjota hoitoa tehokkaammin. Suomessa tämä voisi tarkoittaa tiiviimpää yhteistyötä suun terveydenhuollon ja muiden perusterveydenhuollon palveluiden välillä, erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi.

– Suun terveys on koko kehon hyvinvoinnin peili. Kun siihen panostetaan, siitä hyötyvät paitsi yksilöt myös koko terveydenhuoltojärjestelmä ja yhteiskunta, sanoo Gaffar tiedotteessa.

MSc Balgis Gaffar esittää väitöskirjansa Integration of Oral Health into Primary Care: The Policy and Practice julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31. lokakuuta kello 13 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2).

Vastaväittäjänä on professori Eero Lahelma (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jorma Virtanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiaalihammaslääketiede.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)