Taloyhtiöiden taloustilanne on parantunut, mutta monessa yhtiössä lykätään yhä remontteja. Lykkääminen saattaa kuitenkin käydä kalliiksi taloyhtiön osakkaille. Korjausrakentamisen rahoitusta on OP Pohjolasta myönnetty tammi–syyskuussa 200 miljoonaa euroa viime vuotta enemmän.

Taloyhtiöiden taloustilanne on tänä vuonna tasaantunut. Maksurästit yhtiöissä ovat vähentyneet, taloyhtiöiden puskurit vahvistuneet ja talletustase aiempaa korkeampi. Vaikka taloyhtiöiden talous mahdollistaisikin nyt investointeja, on korjausrakentamisen kysyntä maltillista.

– Korjausrakentaminen on hiukan piristynyt, mutta nyt liikkeelle lähtevät hankkeet on suunniteltu jo vuosia sitten, korkotason ollessa nykyistä korkeampi. Tänä vuonna korkotason vakiinnuttua olemme nähneet yhä useamman yhtiön hakevan korjausrahoitusta ja uskomme ensi keväänä aiempaa useamman remontin käynnistyvän, OP Pohjolan pk-yritysrahoituksesta vastaava johtaja Satu Nurmi sanoo.

OP Pohjolasta on tammi–syyskuussa myönnetty 28 prosenttia enemmän rahoitusta asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin. Suomalaisen rakennuskannan ikääntyessä moni kiinteistö on saavuttanut vaiheen, jossa putki- tai julkisivuremonttien kaltaisia, suuria korjauksia tulee ryhtyä lähivuosina tekemään.

– Remonttien lykkääminen maksaa. Remonttikustannukset nousevat, ja kunnoltaan heikkenevän kiinteistön vakuusarvo voi remonttia odotellessa heiketä ja samalla remontin laajuus kasvaa. Kun korjaukset suunnitellaan ja rahoitus haetaan ajoissa, etenevät hankkeet sujuvammin, OP Uusimaan pankinjohtaja Janne Koivuniemi sanoo.

Taloyhtiöiden vakiintunut taloustilanne näkyy myös talletuksissa. Taloyhtiöiden talletukset ovat kasvaneet OP Pohjolassa tammi–syyskuussa noin viidenneksen viime vuodesta, osin pankkikentässä tapahtuneiden muutosten vuoksi.

– Taloyhtiöissä on hyvä olla noin 3–4 kuukauden hoitovastikkeita vastaava säästöpuskuri, mutta on tärkeä myös käyttää rahaa viisaasti. Tarpeellisten korjausten tekeminen ajallaan parantaa yhtiön kuntoa, siinä sijaitsevien asuntojen arvoa ja kiinnostavuutta ostajien keskuudessa. Tarvittaessa korjaushankkeista voi päättää myös ylimääräisessä yhtiökokouksessa jo syksyllä, jos otollinen aika remontille olisi jo ensi keväänä, Koivuniemi sanoo.

Taloyhtiöiden maksuvalmius on nyt hyvä, ja järjestämättömien luottojen määrä on laskenut yli kymmenen prosenttia.

– Taloyhtiöiden rahoituskelpoisuus on parantunut, puskurit vahvistuneet ja kassaa on kertynyt. Nyt on oikea aika lähteä toteuttamaan pitkän tähtäimen suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä. Korkotaso on laskenut, ja yhtiölainan korkosuojaamalla voi taloyhtiön taloutta turvata tulevilta korkoheilahteluilta. Hankkeiden kilpailuttamiseen on nyt vielä hyvin aikaa, ja korjausrakentamisen virkistyminen toisi myös työpaikkoja Suomeen, Nurmi sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)