Kolme neljästä suomalaisesta tietotyöläisestä hyödyntää jo tekoälyä työssään, useimmat omatoimisesti ja ilman työnantajan tukea. Työntekijät näkevät tekoälyn parantavan tehokkuutta ja työn laatua, mutta epävarmuus sen luotettavuudesta ja tietoturvasta jarruttaa laajempaa hyödyntämistä. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta Tekoäly 2025 -tutkimuksesta.

HP:n tilaama ja tutkimusyhtiö Verianin toteuttama tuore Tekoäly 2025 -tutkimus osoittaa, että tekoäly on noussut suomalaiseen työelämään ruohonjuuritasolta. Yli puolet tietotyöläisistä käyttää tekoälyä viikoittain, mutta vain reilu kolmannes on saanut siihen koulutusta tai ohjeistusta työpaikaltaan. Useimmat ovat opetelleet käyttämään uusia työkaluja itse. Samaan aikaan työntekijät kokevat, että tekoäly säästää aikaa, tehostaa työtä ja parantaa työn laatua. Lähes puolet (49 %) haluaisi hyödyntää sitä nykyistä enemmän, jos saisivat siihen selkeät raamit ja luvan.

– Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden lupaus, vaan tämän päivän työväline. Ongelma ei ole teknologia, vaan sen ympäriltä puuttuva rakenne. Työntekijät ovat jo valmiita, mutta johtaminen ja ohjeistus eivät ole pysyneet mukana. Kun ihmiset joutuvat opettelemaan yksin, syntyy eriarvoisuutta osaamisessa ja epävarmuutta siitä, mikä on sallittua, sanoo HP:n maajohtaja Vesa Jukonen tiedotteessa.

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset tietotyöläiset ovat siirtymässä tekoälyepäröinnistä käytännön hyötyihin. Yli 70 prosenttia vastaajista kokee, että tekoäly tehostaa työtä, ja kuusi kymmenestä (61 %) sanoo sen parantavan työn laatua. Moni kuvaa tekoälyn tuovan arkeen sujuvuutta ja vapauttavan aikaa keskittymiseen ja ideointiin.

Tekoälyn käyttö on edelleen enimmäkseen pintapuolista: sitä hyödynnetään pääasiassa tekstin muotoiluun, tiedonhakuun ja ideointiin, kun taas analytiikka, päätöksenteon tuki ja asiakastyö ovat vasta nousemassa käyttöön. Tämä osoittaa, että pelko on väistymässä, mutta potentiaali on vielä hyödyntämättä.

Tekoälyn hyödyntämistä rajoittaa ennen kaikkea epävarmuus sen luotettavuudesta ja tietoturvasta. 84 prosenttia vastaajista kertoo olevansa huolissaan tekoälyn tuottaman tiedon paikkansapitävyydestä ja 81 prosenttia tietoturvariskeistä. Huoli korostuu erityisesti niillä, jotka eivät ole saaneet tekoälykoulutusta tai organisaationsa selkeitä ohjeita käyttöön. Moni työntekijä kokee, ettei tiedä, mitä tietoja tekoälyyn on turvallista syöttää, mikä saa osan välttämään sen käyttöä kokonaan. Vaikka tekoälyn hyödyt tunnetaan, sen käyttö laajenee vasta, kun luottamus ja turvallisuuden tunne ovat kunnossa.

Tulosten perusteella suomalaiset työntekijät haluavat käyttää tekoälyä entistä enemmän, mutta kokevat tarvitsevansa siihen selkeämpää tukea. Lähes puolet (49 %) vastaajista kertoo haluavansa hyödyntää tekoälyä nykyistä enemmän, ja tärkeimmiksi rohkaiseviksi tekijöiksi nousevat selkeät pelisäännöt, paremmat työkalut ja johdon tuki.

Vain reilulle kolmannekselle vastaajista (40 %) on tarjottu työpaikallaan sisäisiä esityksiä tai kursseja tekoälyn käyttöön, ja vain joka viidennelle ulkoisia kursseja. Noin puolet (49 %) vastaajista on opetellut taidot itse. Tämä näkyy siinä, että vaikka tekoäly koetaan hyödylliseksi, sen käyttö jakautuu epätasaisesti: osa on jo arjen superkäyttäjiä, osa ei ole vielä aloittanut.

– Kun ohjeistus, osaaminen ja luottamus ovat kunnossa, tekoäly ei ainoastaan tehosta työntekoa vaan se tekee siitä mielekkäämpää. Kun ihmiset kokevat työnsä merkitykselliseksi ja sujuvaksi, he ovat innovatiivisempia, joustavampia ja tuottavampia. Työn mielekkyys ei ole pehmeä arvo, vaan todellinen tuloksen ajuri, Jukonen sanoo.

Tekoäly 2025 -tutkimus toteutettiin HP:n toimeksiannosta tutkimusyhtiö Verianin toteuttamana syyskuussa. Kyselyyn vastasi 1024 suomalaista tietotyöläistä eri toimialoilta. Tutkimuksessa selvitettiin tekoälyn käyttöä, asenteita, koulutusta ja johtamisen roolia suomalaisessa työelämässä. Tulokset edustavat suomalaista tietotyöväestöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)