Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) pelastuslaitos käynnistää loppuvuoden aikana sopimuspalokuntaverkoston kokonaisarvion. Tavoitteena on varmistaa, että palvelu vastaa alueen tarpeisiin, on vaikuttavaa ja taloudellisesti kestävää sekä vapaaehtoistoiminnan elinvoima säilyy pitkälle tulevaisuuteen.

Arviointi tehdään osana pelastus- ja ensihoitopalveluiden tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa, jossa on käyty läpi kaikkien toimintojen kustannusrakenne ja toiminnan vaikuttavuus. Sopimuspalokuntien osalta säästöpotentiaali on hyvinvointialueen kokonaisuuteen nähden rajallinen, mutta tarkastelu on tuonut esiin myös päällekkäisyyksiä ja kehittämiskohteita. Varsinais-Suomen palokuntaverkosto on Suomen tiheimpiä, eikä nykyisillä voimavaroilla ole tarkoituksenmukaista ylläpitää yhtä tiheää verkkoa kaikilta osin.

– Tämä on ennen kaikkea palvelukyvyn ja vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden varmistamista. Turvaamme sen, että apu tulee perille ajallaan ja että sopimuspalokunnilla on hyvät edellytykset toimia myös jatkossa, sanoo pelastus- ja ensihoitopalveluiden tulosaluejohtaja Vesa Halonen tiedotteessa.

Varsinais-Suomen alueella toimii 65 yhdistysmuotoista sopimuspalokuntaa (VPK) ja viisi puolivakinaista palokuntaa (PVPK). Viranhaltijavalmistelussa tarkastellaan enintään 13 sopimuspalokunnan, sivuaseman tai puolivakinaisen palokunnan toiminnan edellytyksiä. Näissä palokunnissa on toistuvasti ilmennyt haasteita lähtövalmiudessa ja toiminnan pitkäjänteisessä jatkuvuudessa tai toiminta sijoittuu alueelle, jossa on päällekkäistä palvelutarjontaa.

Arvioinnin lähtökohtana on, että pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaiset vasteajat voidaan turvata muulla verkostolla – muiden sopimuspalokuntien tai päätoimisten asemien toimesta. Osassa tarkasteltavista palokunnista kustannukset ovat toiminnan volyymiin nähden keskimääräistä suuremmat.

Yhteistyö, kuuleminen ja mahdolliset muutokset

Jokaisen tarkasteltavan palokunnan kanssa käydään erilliset keskustelut ja kuulemiset ennen kuin mahdollisista sopimusmuutoksista päätetään. Mikäli pelastuslaitos ja palokunta löytävät yhteisen näkemyksen toiminnan pitkäaikaisista edellytyksistä, sopimuksen irtisanominen voidaan peruuttaa.

Mikäli joissakin palokunnissa päädytään sopimusten päättämiseen, irtisanomiset tehtäisiin kuluvan vuoden aikana ja ne tulisivat voimaan 1.1.2027. Pitkä siirtymäaika mahdollistaa toiminnan hallitun järjestelyn, vapaaehtoisten tukemisen ja paikallisten turvallisuusratkaisujen kehittämisen.

– Arvostamme suuresti sopimuspalokuntien panosta. Jos joitakin sopimuksia joudutaan päättämään, kohdennamme säästyviä voimavaroja elinvoimaisten palokuntien vahvistamiseen; koulutukseen, varusteisiin, kalustoon ja kiinteistöihin, toteaa Halonen.

Hälytystehtävät hoidetaan jatkossakin palvelutasopäätöksen mukaisissa aikamääreissä. Päivittäinen pelastustoiminta ja ensihoito jatkuvat normaalisti. Muutokset toteutetaan vaiheittain ja niin, että turvallisuus ei heikkene.

Pelastuslaitos tiedottaa arvioinnin etenemisestä ja mahdollisista päätöksistä erikseen. Tavoitteena on läpinäkyvä valmistelu ja tiivis yhteistyö sopimuspalokuntien sekä kuntien ja asukkaiden kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)