Antibioottikuurien määrä lapsuudessa on yhteydessä siihen, kuinka pitkään lapsi on kotihoidossa. Nuorempana varhaiskasvatuksessa aloittaneilla lapsilla kertyy enemmän antibioottikuureja kuin myöhemmin aloittaneilla, ilmenee Kelan tuoreesta tutkimuksesta, jossa seurattiin vuosina 2000–05 syntyneitä lapsia.

Alle kolmen vuoden iässä varhaiskasvatuksen aloittaneilla lapsilla oli keskimäärin 11 antibioottikuuria siihen mennessä, kun he täyttivät 12 vuotta. Yli kolmevuotiaana päivähoidon aloittaneilla vastaava luku oli yhdeksän kuuria. Keskimäärin kaikilla lapsilla oli kymmenen antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä.

– Suurissa ryhmissä taudit tarttuvat helpommin. Altistuminen tarttuville taudeille näyttäisi selittävän aikaisemmin päiväkodissa aloittavien yleisempää antibioottien käyttöä, sanoo Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen tiedotteessa.

Lähes kaikki lapset käyttävät jossain vaiheessa antibiootteja. Alle viisi prosenttia lapsista ei ollut saanut yhtäkään antibioottikuuria 12 ikävuoteen mennessä.

Osalla lapsista on antibioottikuureja useammin kuin kerran vuodessa. Yksi viidestä lapsesta sai enemmän kuin 15 antibioottikuuria ennen 12 vuoden ikää.

Suurin osa antibioottikuureista kertyy ennen kouluikää. Keskimäärin lapsille kertyi seitsemän kuuria kuuteen ikävuoteen mennessä.

– Erot antibioottien käytössä päivähoidon aloitusajankohdan mukaan yksittäisen lapsen kohdalla ovat pieniä. Jos kuitenkin tunnemme paremmin lasten antibioottien käyttöön ja infektioihin liittyviä tekijöitä, niin voimme keksiä tapoja vähentää tarttuvien tautien leviämistä isoissa varhaiskasvatusyksiköissä, sanoo Räsänen.

Päiväkotien koot ovat viime vuosina kasvaneet. Päiväkotihoito on yleistynyt verrattuna pienemmissä yksiköissä tapahtuvaan päivähoitoon, mikä myös osaltaan lisää tarttuvien tautien saamista. Lisäksi lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa entistä nuorempina.

Antibioottien käyttö liittyy paitsi sairauksien hoitoon myös maailmanlaajuiseen terveysongelmaan, mikrobilääkeresistenssiin. Mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa sitä, että taudinaiheuttajat kehittyvät vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille, jolloin lääkkeet eivät enää tehoa tauteihin.

– Jokainen turha antibioottikuuri lisää riskiä resistenssin kehittymiselle, ja siksi antibiootteja pitää käyttää vain oikeaan tarpeeseen. Esimerkiksi suuri osa lievistä korvatulehduksista paranee pienillä lapsilla itsestään ilman antibiootteja, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kari.

Varhaislapsuuden antibioottialtistus voi myös olla yhteydessä myöhempiin terveysongelmiin, kuten allergioihin ja astmaan.

Suomessa lääkärit eivät nykyisin määrää antibiootteja yhtä paljon kuin aiemmin 2000-luvulla.

Tutkimuksessa seurattiin vuosina 2000–05 syntyneiden lasten rekisteritietoja siihen asti, että he täyttivät 12 vuotta. Tutkimuksen aineistoon kuului 70 prosenttia ajanjaksolla syntyneistä lapsista.

Lasten päivähoidon aloitusikä arvioitiin Kelan perhe-etuusrekisterin kotihoidon tukijaksoja koskevien tietojen mukaan. Tutkimusajanjaksolla puolella lapsista oli 1–3 vuoden pituinen kotihoidon tuen jakso.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)