Jouluaaton tärkeimmän vieraan verokysymyksiin voi törmätä joko tilatessaan pukin kotiinsa tai toimiessaan itse pukkina. Joulupukin saama rahallinen korvaus on Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan Tomi Viitalan mukaan veronalaista ansiotuloa. Koska joulu on vain kerran vuodessa, toiminnasta saadut tienestit tulevat yleensä pukin muiden veronalaisten ansiotulojen päälle.

– Ahkerankin pukin joulunaikaisesta keikkailusta saamien korvausten määrä jää niin pieneksi, ettei niistä menisi ansiotuloveroja ilman pukin muita tuloja. Koska kyse on kuitenkin sivutuloista, ne verotetaan muiden tulojen lisäksi, jolloin niistä yleensä menee ansiotuloveroa. Toisin kuin esimerkiksi marjanpoimintaa, joulupukkina työskentelyä ei ole säädetty ainakaan toistaiseksi verovapaaksi, kertoo Viitala tiedotteessa.

Kotiinsa pukin tilaavan yksityishenkilön velvollisuutena on ilmoittaa pukille maksettu korvaus tulorekisteriin, jota käytetään verovalvontaan. Tätä varten tarvitaan joulupukin henkilötunnus.

– Kotitalouden ei tarvitse kuitenkaan ilmoittaa pukille maksettua korvausta tulorekisteriin, jos pukki kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Käytännössä tämä on harvinaista, sanoo Viitala.

Tilaajan ei tarvitse maksaa ennakonpidätystä joulupukille maksamastaan korvauksesta, jos samalle henkilölle maksetaan palkkaa enintään 1 500 euroa kalenterivuoden aikana.

– Tilanne on eri, jos tilaajana onkin yritys eikä pukki kuulu ennakkoperintärekisteriin. Yrityksen on toimitettava ennakonpidätys pukin korvauksesta ja lisäksi ilmoitettava maksettu korvaus tulorekisteriin, selventää Viitala.

Joulupukin tulee muistaa tarkistaa veroilmoituksensa keväällä. Jos pukkituloja puuttuu veroilmoitukselta, ne on ilmoitettava tarkistusvaiheessa.

– Lisäksi on muistettava, että joulupukkituloista saa vähentää niiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, jotka tulee itse ilmoittaa veroilmoituksella. Tällaisia kuluja ovat yleensä matkoista, asusteista ja makeisista aiheutuneet menot, opastaa Viitala

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)