Pikavippivelkaantuneista yli kolmannes on elinkautisesti veloissa. Miltei joka toinen suomalainen joutuu nyt tinkimään joulusta rahapulan vuoksi. Erityisen niukka näkymä on pikavippivelkaantuneilla, joista 78 prosenttia tinkii joulunvietostaan.

Suomalaisista noin 300 000 on ylivelkaantunut pikavippien takia. Kaikista suomalaisista noin joka kymmenes on ulosottovelallinen. Rahapulaa piinaa nyt etenkin naisia, itäsuomalaisia sekä nuoria aikuisia.

Pikavippien takia ylivelkaantuneista yli joka kolmas uskoo, ettei pysty koskaan palaamaan velattomaksi. 41 prosentilla tulot eivät tällä hetkellä riitä arjen kuluihin. Maksuvaikeuksia pikavippi aiheuttaa 97 prosentille pikavipin ottajista.

Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän tekemän Pikavippivelkaantunut Suomi -kyselytutkimuksen vastauksista. Vastaajina oli 765 ylivelkaantunutta ja muutoin 1000 täysi-ikäistä.

Suomalaisista liki puolet, 47 prosenttia, joutuu tänä vuonna tinkimään joulusta rahapulan takia. Pikavippivelkaantuneista rahapulasta kärsii neljä viidestä, 78 prosenttia. Suomalaisista noin 300 000 on ylivelkaantunut pikavippien takia.

Alueellisesti eteläsuomalaiset erottautuvat joulunäkymällään muista. Heistä 44 prosenttia kärsii rahapulasta. Muualla Suomessa osuus on noin puolet väestöstä. Rahapula painottuu naisiin. Naisista pulaa on 52 prosentilla, miehistä 42 prosentilla. Ikäryhmistä varttuneimmissa – 55–75-vuotiaissa – rahapula on nyt harvinaisinta. 18–44-vuotiaista puolestaan yli puolet odottaa joulua suu säkkiä myöten.

– Tämän joulun näkymässä näkyy yleinen taloustilanne. Kovimmin tilanne iskee heihin, joilla on jo niukinta. Iso osa pikavippivelkaantuneista on ajautunut ulosottoon, mikä näkyy siinä, mistä joulubudjettikin tulee. Ei luottokortilla eikä säästöillä, vaan hyvin korostetusti palkalla. Siis kädestä suuhun -joulu, Lakitoimisto Takaisinperinnän toimitusjohtaja Olli-Matti Korhonen sanoo tiedotteessa.

Olli-Matti Korhonen on myös varatuomari. Hänen luomansa palvelu auttaa ylivelkaantuneita suomalaisia.

Tiedot selviävät Lakitoimisto Takaisinperinnän tekemän Pikavippivelkaantunut Suomi -kyselyn vastauksista. Kyselyyn vastasi 765 ylivelkaantunutta, jotka hyödyntävät Takaisinperinnän palvelua. Vastaajista 52 prosenttia on naisia, 47 prosenttia miehiä ja 1 prosentti ei halunnut kertoa. Kyselytutkimuksen toinen osa edustaa koko Suomen täysi-ikäistä väestöä. Kyselytutkimuksen toiseen osaan vastasi 1000 suomalaista, joista puolet on naisia ja puolet miehiä. Koko täysi-ikäistä väestöä edustavan tutkimusosan toteutti tutkimusyhtiö Bilendi.

Pikavippien takia ylivelkaantuneista yli joka kolmas arvioi velkaa olevan niin paljon, etteivät he koskaan kykene palaamaan velattomaksi. Liki puolella, 41 prosentilla, tulot eivät tällä hetkellä riitä arjen kuluihin.

– Maksuvaikeuksia pikavipin takaisin maksamisessa tulee käytännössä kaikille, 97 prosentille. Ulosottoon joutuu 85 prosenttia, Korhonen kertoo.

Kaikista suomalaisista noin joka kymmenes on ulosottovelallinen.

Velkaantuneista joka viidennellä suurin yksittäinen pikavippi on ollut yli 10 000 euroa. 10 000 euron pikavipin korko on voinut olla esimerkiksi 30 prosenttia. Joka neljännellä suurin yksittäinen summa on ollut 5000–10 000 euroa.

– 77 prosenttia pikavippivelkaantuneista on ottanut pikavipin aiempien velkojensa lyhentämiseen. Se on se kierre, jolla ylivelkaantuneisuus syntyy. Yli puolet on ottanut pikavipin viimeksi yli 5 vuotta sitten. Niin työlästä montusta on nousta, Korhonen kommentoi.

Pikavippivelan maksuvaikeuksien hoitamiseen yleisin keino on toinen pikavippi. 65 prosenttia ottaa pikavipin maksamiseksi toisen pikavipin ja 25 prosenttia lainaa rahaa tuttavalta. Kumpikin ratkaisu kasvattaa velkaa velan päälle.

Lakisääteisesti pikavipin summa ei voi olla alle 2000 euroa. 33 prosentille pikavippien takia ylivelkaantuneista 2000–3000 euroa on ollut heidän suurin yksittäinen pikavippinsä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)