Suomalaisten yleisin joululahjoihin käytettävä budjetti on 50–100 euroa, selviää hintavertailupalvelu Hintaoppaan kuluttajakyselystä. 12 prosenttia suomalaisista ei aio ostaa tänä vuonna ollenkaan joululahjoja. Joulun “ostolakko” on selvästi suositumpi miehillä, joista 15 prosenttia jättää lahjat kauppoihin.

Joulun trendilahjoiksi Hintaopas ennustaa muun muassa Oura-sormuksia, Stanley-juomapulloja ja keräilykorttipelejä. Myös käytetyt lahjat yleistyvät: jo kaksi kolmesta on joko ostanut tai olisi valmis ostamaan käytetyn tai kunnostetun joululahjan.

Noin joka kahdeksas suomalainen jättää tänä jouluna joululahjat ostamatta, kertoo Hintaoppaan tuore kuluttajatutkimus. Luku on vastaava kuin viime vuonna. Miehistä jopa reilut 15 prosenttia ei aio ostaa ollenkaan joululahjoja. Naisten keskuudessa luku on huomattavasti pienempi 8,5 prosenttia.

– Näimme viime vuonna usean prosenttiyksikön kasvun niiden suomalaisten määrässä, jotka eivät osta ollenkaan joululahjoja. Joulukaupan kannalta on ilo huomata, että alhaisena jatkuneesta kuluttajaluottamuksesta huolimatta määrä ei ole tänä vuonna enää noussut vaan pysynyt samana, kertoo Hintaopas.fi-palvelun maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett tiedotteessa.

Tilanne on samansuuntainen myös lahjabudjeteissa: 50–100 euroa on viime vuoden tapaan yleisin suomalaisten joululahjoihin käyttämä rahamäärä. Sen kertoo budjetikseen 21 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä suuri osuus eli 18 prosenttia vastaajista aikoo käyttää lahjoihin 101–200 euroa.

Noin kolmannes vastaajista käyttää joululahjojen ostoon maksutapoja, joilla voi maksaa ostoksen myöhemmin tai osissa. “Velaksi” lahjoja ostavien osuus on noussut viime vuodesta viisi prosenttiyksikköä.

Hintaopas ennustaa suosiodatan perusteella, että tämän vuoden suosituimpia joululahjoja ovat Oura-sormukset, somen avulla jättihitiksi nousseet ja edelleen suosionsa pitävät Stanley-juomapullot ja erilaiset kosmetiikan lahjapakkaukset. Myös lasituotteiden ja perinteisten kellojen ostokiinnostus on vahvassa kasvussa.

– Kaikkien näiden tuotteiden suosio on vähintään tuplaantunut palvelussamme joulukuun ensimmäisen viikon aikana. Aiemmat vuodet ovat osoittaneet, että marras-joulukuussa trendaavia tuotteita löytyy runsaasti myös lahjapaketeista, Matinvesi-Bassett kommentoi.

Vuoden suosituimmiksi kodinelektroniikkalahjoiksi näyttäisivät puolestaan nousevan kannettavat miniprojektorit, joista osa on myyty loppuun kaupoista. Lisäksi kannettavat kaiuttimet ja jäätelökoneet trendaavat tällä hetkellä. Myös yksi kestosuosikki pitänee paikkansa lahjalistan kärjessä, nimittäin keräilykorttipelit ja erityisesti Pokémon Go. Legendaariseen mobiilipeliin kuuluvien oheistuotteiden suosio on ollut marras-joulukuun aikana yli sadan prosentin kasvussa Hintaoppaassa.

Second hand -kauppa on yleistynyt Suomessa rajulla vauhdilla viime vuosina, mutta monien ajattelussa lahjojen pitää edelleen olla uusia. Hintaoppaan kyselyn perusteella mielipideilmasto on kuitenkin tämän asian suhteen voimakkaassa murroksessa: 19 prosenttia vastaajista on joskus ostanut käytetyn tai kunnostetun tuotteen lahjaksi, ja jo 47 vastaajista voisi harkita tekevänsä näin.

– Jo lähes 70 prosenttia voisi ostaa käytetyn tuotteen lahjaksi, mikä kertoo second hand -kaupan voimakkaasta normalisoitumisesta. Tutkimuksemme mukaan käytetyt lahjat ovat erityisen suosittuja naisten ja perheellisten keskuudessa: molemmissa ryhmissä joka neljäs on jo hankkinut käytetyn tai kunnostetun tuotteen lahjaksi, Matinvesi-Bassett kertoo.

Hintaoppaan tutkimuksen mukaan jo 30 prosenttia suomalaisista ostaa kaikki joululahjansa tai osan lahjoista vasta joulun jälkeisistä alennusmyynneistä. Hintadata osoittaa, että myös viime hetken lahjashoppailijoille on tarjolla säästöjä.

– Usean vuoden ajalta keräämämme hintadata kertoo, että joulualen hintojen lasku alkaa noin 20. joulukuuta. Halvimmillaan hinnat ovat joulun ja uudenvuoden välipäivinä, eli parhaat säästöt saa, jos ostaa lahjat vasta joulun jälkeen, Matinvesi-Bassett paljastaa.

Kysely toteutettiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa lokakuussa. Verkkokyselyyn vastasi tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)