Suomen talouden vuonna 2024 alkanut elpyminen kangerteli viime vuonna. OP Pohjolan ekonomistien ennusteen mukaan vuosina 2026–27 bruttokansantuote kasvaa keskimäärin 1,5 prosenttia. Ennuste on hieman matalampi kuin aiemmin arvioitu 1,8 prosenttia.

Viime vuonna Suomen bruttokansantuote ei ennakkotietojen mukaan juurikaan kasvanut edellisvuodesta. Viime vuoden lopulla talous alkoi kuukausitietojen perusteella kasvaa jälleen, ja talous elpyy seuraavina vuosina keskimäärin 1,5 prosentin kasvuun.

– Suurin syy aiemmin ennustettua verkkaisempaan suhdannenousuun on varovaisempi arvio kotitalouksien säästämisasteen laskusta. Kiteyttäen voi sanoa, että vienti ja investoinnit kehittyvät hyvin, mutta kulutus elpyy hiljalleen, luonnehtii OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Vienti kasvoi viime vuonna runsaan kolmen prosentin vauhtia, ja tahti säilyy hyvänä myös vuosina 2026–27. Pohjois-Euroopan talouskasvun vahvistuessa vientikysyntä elpyy maailmantalouden kasvua nopeammin. Kustannuskilpailukyvyn paraneminen ja valmistumassa olevat tilaukset tukevat viennin kehitystä. Riskinä on kaupan esteiden lisääntyminen.

Yksityinen kulutus polki paikallaan vuonna 2025. Kulutus jäi jälkeen tulojen kasvusta ja säästämisaste nousi. Vuosina 2026–27 käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu mahdollistaa kulutuksen elpymisen. Säästämisasteen odotetaan laskevan hieman, kun huolet työttömyydestä vähenevät ja kotitaloudet ovat sopeutuneet muuttuneisiin korkoihin.

Säästämisaste on Suomessa kaksi kertaa korkeammalla viime vuosikymmenien keskiarvoon verrattuna. Ennustettu taso on sama kuin vuonna 2019 ennen koronapandemian aiheuttamia vaihteluita.

– Säästämisasteen tasoon liittyy tavanomaistakin suurempaa epävarmuutta viime vuosien suurien vaihteluiden jäljiltä. On mahdollista, että säästämisasteen taso jää pysyvämmin korkealle muun muassa ikääntymisen vuoksi. Tämä rajoittaa suhdanne-elpymistä, mutta voi nostaa pidemmän ajan tuotantopotentiaalia.

Investoinnit kasvavat tänä vuonna nopeasti. Yksityiset investoinnit elpyvät hyvään vauhtiin, ja julkiset investoinnit kasvavat puolustusmenojen nousun vuoksi. Julkiset investoinnit kanavoituvat pääosin tuontiin, joten vaikutus bruttokansantuotteeseen jää vähäiseksi.

Lähivuosina inflaatio jää hieman alle kahden prosentin, mikä tukee kustannuskilpailukyvyn ja ostovoiman parempaa kehitystä.

Työllisyys kääntyi viime vuoden lopulla kasvuun, joka vahvistuu kuluvan vuoden aikana. Työttömyys kuitenkin nousi odotuksia enemmän työn tarjonnan kasvun vuoksi. Vuonna 2026 työn tarjonta on yhä runsasta. Työttömyysaste pysyy suhteellisen korkealla, vaikka alkaakin laskea.

Talouden rahoitustasapaino kohenee hieman yksityisen sektorin säästäessä vähemmän ja julkisen sektorin vajeen pienentyessä. Julkinen velkasuhde kasvaa silti edelleen.

– Tulevan talouskasvun kannalta toimet, jotka vähentävät julkista velkaantumista ja pienentävät yksityisen sektorin säästämistä, ovat enemmän kuin tervetulleita. Julkisen sektorin tasapainottamisessa ei silti voida laskea talouskasvun varaan, sillä vajeesta vain pieni osa on suhdanneluonteista, Heiskanen toteaa.

Suomen talouden suhdannekäänteet ovat tyypillisesti jyrkkiä, joten talous voi elpyä voimakkaammin esimerkiksi säästämisasteen laskiessa ennakoitua nopeammin. Vastaavasti epävarmuus ja takaiskut vientimarkkinoilla voivat estää talouden elpymisen.

Maailmantalouden kasvu ylsi liki pidemmän ajan keskiarvokasvua viime vuonna voimakkaasti vaihdelleesta taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta. Luottamus talouteen koheni vuoden jälkipuoliskolla.

Epävarmuutta lietsoneet kauppapoliittiset neuvottelut ovat osin kesken, ja riski aiemmin sovittua korkeammista tulleista osalle Euroopan maista on noussut. Maailmantalouden perusennuste on silti vakaa lähivuosille.

Yhdysvaltain talous kasvoi viime vuonna lähes viime vuosikymmenien keskivertovauhtia huolimatta värikkäistä vaiheista vuoden aikana. Yhdysvaltain talouden tasapainon odotetaan kohenevan, kun inflaation maltillistuminen mahdollistaa korkojen laskun ja työmarkkinat vahvistuvat. Talouden rahoitustasapaino mitattuna julkisella vajeella ja vaihtotaseella säilyy silti huonona. Talouskehityksen riskit ovat kallellaan heikompaan suuntaan. Osa ennakoivista indikaattoreista on yhä heikkoja, kaupan esteet voivat lisääntyä ja talouden tasapaino ei mahdollista kestävämpää vahvaa suhdannenousua.

Euroalueen talous elpyi pidemmän ajan keskiarvovauhtiin viime vuonna eteläisen Euroopan vedolla. Tänä vuonna talouskasvu jatkuu kohtalaisena, ja painottuu viime vuosia enemmän Pohjois-Eurooppaan talouskasvun elpyessä.

Euroalueen inflaatio hidastuu vajaaseen kahteen prosenttiin, joka on linjassa Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen kanssa. Euroopan keskuspankki pysyy tarkkailuasemissa, ja markkinat odottavat korkojen olevan varsin vakaat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)