Autoveron tuotto laski 22 miljoonaa euroa viime vuonna

Verohallinnon tuoreiden tilastojen mukaan autoveron tuotto valtiolle oli viime vuonna yhteensä 276 miljoonaa euroa, mikä on noin 22,3 miljoonaa euroa (-7,5 %) vähemmän kuin vuonna 2024. Verotettujen ajoneuvojen lukumäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin 1 200:lla (-0,9 %), ja oli noin 133 000.

Yksittäisen ajoneuvon autoveron suuruuteen vaikuttavat ajoneuvon verotusarvo ja päästötaso. Uusista kokonaan sähkökäyttöisistä henkilö- ja pakettiautoista ei tarvitse maksaa autoveroa.

– Autoveron tuoton pienentymistä selittää autoverotettujen ajoneuvojen määrän laskun lisäksi se, että autokanta on sähköistynyt ja polttomoottoriautojen päästötasot laskeneet, menettelypäällikkö Tapio Rouhiainen Verohallinnosta kertoo tiedotteessa.

Viime vuonna autoverotetuista ajoneuvoista uusia oli 64,7 prosenttia ja käytettyjä 35,3 prosenttia. Uusien ajoneuvojen määrä laski noin 700:lla (- 0,8 %) ja käytettyjen ajoneuvojen noin 460:lla (-1,0 %).

Käyttövoimittain tarkasteltuna suurin ryhmä (37,3 %) olivat viime vuonna sähkökäyttöiset ajoneuvot. Vielä vuonna 2024 yleisimpiä olivat bensiinikäyttöiset ajoneuvot, joihin luetaan myös ajon aikana latautuvat bensiinihybridit.

Suurin osa (86,4 %) viime vuonna autoverotetuista ajoneuvoista oli henkilöautoja ja toiseksi suurin osa (10,6 %) pakettiautoja. Autoverotettujen henkilöautojen määrä laski 1,7 prosentilla, kun taas pakettiautojen määrä kasvoi 10,5 prosentilla.

Uusista henkilöautoista 39,3 prosenttia oli viime vuonna bensiinikäyttöisiä ja 35,9 prosenttia sähkökäyttöisiä. Vielä vuonna 2021 bensiinikäyttöisten osuus oli 58,4 prosenttia ja sähkökäyttöisten 9,5 prosenttia.

Käytetyistä henkilöautoista 50,7 prosenttia oli sähkökäyttöisiä viime vuonna. Käytettyjen bensiiniautojen osuus on vuosina 2021–25 pienentynyt 31,8 prosentista 15,5 prosenttiin ja käytettyjen dieselautojen osuus 40,7 prosentista 11,3 prosenttiin.

Viime vuonna autoveroa maksuunpantiin yhteensä 276 miljoonaa euroa. Uusista ajoneuvoista autoveroa maksuunpantiin kaikkiaan yhteensä 199,8 miljoonaa euroa (72,4 % autoveron kokonaismäärästä) ja käytetyistä ajoneuvoista 76,2 miljoonaa euroa (27,6 %).

Suurin osa (50,8 %) autoverosta maksuunpantiin viime vuonna bensiinikäyttöisistä ajoneuvoista ja toiseksi suurin osa (32,5 %) dieselkäyttöisistä ajoneuvoista, joihin luetaan myös ajon aikana latautuvat dieselhybridit. Maksuunpannun autoveron määrästä vain 1,1 prosenttia kertyi sähköajoneuvoista.

– Syynä tähän on uusien täyssähköautojen verottomuus, eli veroa maksettiin vain vanhemmista sähköautoista. Mutta vaikka uusista sähköautoista ei makseta autoveroa, ne ovat mukana autoverotuksen tilastoissa, koska myös sähköautoista tehdään autoverotuspäätös, Rouhiainen selittää.

Uusista henkilöautoista maksuunpantiin autoveroa 150,5 miljoonaa euroa, mistä 67,7 prosenttia tuli bensiinikäyttöisistä henkilöautoista. Käytetyistä henkilöautoista maksuunpantiin autoveroa 60,8 miljoonaa euroa viime vuonna, mistä 42 prosenttia tuli bensiinikäyttöisistä ja 33,8 prosenttia dieselkäyttöisistä henkilöautoista.

Korkein autoveron mediaani vuonna 2025 oli uusilla dieselkäyttöisillä henkilöautoilla (11 031 euroa) ja toiseksi korkein käytetyillä dieselkäyttöisillä henkilöautoilla (4 226 euroa).

Volkswagen ohitti Teslan suosituimpana sähköautomerkkinä

Sähköhenkilöautoja autoverotettiin vuonna 2025 yhteensä reilu 47 400, mikä oli vajaa 11 000 (+29,7 %) enemmän kuin vuonna 2024. Lukumääräisesti yleisimmät sähköautomerkit olivat viime vuonna Volkswagen (13,5 % kaikista sähköautoista), Tesla (11,2 %) sekä Polestar (9,7 %). Sähkö-Volkswageneista uusia oli 57,2 prosenttia, Tesloista 51,4 prosenttia ja Polestareista 31,8 prosenttia.

Suosituimpien sähköautomerkkien listan kärki on vaihdellut jonkin verran vuosittain, mutta Tesla ja Volkswagen ovat pysytelleet listan kolmen kärjen joukossa vuosien 2022–25 ajan. Vuosina 2022–24 selkeästi suosituin sähköautomerkki oli Tesla, mutta vuonna 2025 Volkswagen meni Teslan ohi tilastoissa. Samalla kun sähköautojen lukumäärä on vuosien mittaan kasvanut, myös eri merkkien kirjo on laajentunut: esimerkiksi vuonna 2022 autoverotuspäätöksiä tehtiin 33 eri sähköautomerkistä, kun vuonna 2025 eri merkkejä oli jo 50.

Kaikista ajoneuvoista yleisimmät olivat Toyota (12,2 % kaikista verotetuista ajoneuvoista), Volkswagen (11,3 %), Mercedes-Benz (8,4 %), Volvo (8,3 %), Skoda (7,4 %), Ford (6,4 %) ja BMW (5,7 %).

Autovero on kertaluonteinen vero, joka maksetaan Suomessa ensimmäistä kertaa rekisteröitävistä tai käyttöönotettavista henkilö- ja pakettiautoista, moottoripyöristä ja kolmi- tai nelipyöristä, esimerkiksi mönkijöistä.

Autoveron tuotto tuloutetaan kokonaisuudessaan valtiolle. Autovero lasketaan ajoneuvon verotusarvosta, joka perustuu ajoneuvon yleiseen vähittäismyyntihintaan Suomen markkinoilla.

Veroprosentti määräytyy henkilö- ja pakettiautoilla auton valmistajan ilmoittaman CO2-päästön mukaan ja moottoripyörillä iskutilavuuden mukaan. Kokonaan sähkökäyttöisistä henkilö- ja pakettiautoista ei makseta lainkaan autoveroa, jos ne on rekisteröity tai otettu käyttöön 1.10.2021 tai sen jälkeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yleisen asumistuen saajamäärä laski yli kolmanneksella viime vuonna

Yleisen asumistuen saajien määrä laski syksyllä noin 240 000 saajaruokakuntaan, kun opiskelijat siirtyivät elokuun alusta alkaen yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän saajiksi. Joulukuussa yleistä asumistukea sai 240 360 kotitaloutta, mikä oli 142 000 saajaruokakuntaa eli 37 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Toimeentulotuen uudistus voimaan – muutokset näkyvät asiakkaiden elämässä lähikuukausina

Toimeentulotukilain muutos tiukentaa tuen saamisen ehtoja 1. helmikuuta. Muutos tarkoittaa erityisesti sitä, että toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa entistä useammin. Tuen perusosaa myös leikataan kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä 2–3 prosenttia. Tuesta poistetaan 150 euron ansiovähennys. Muutos vaikuttaa myös muun muassa siihen, miten vuokran osuus maksetaan.

Tutkijat selvittävät suomalaisten asenteita vieraslajeja kohtaan – vastaa kyselyyn

Kurtturuusu (Rosa rugosa) leviää nopeasti juurivesojen avulla muodostaen tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta ja muuttavat elinympäristöjen ominaisuuksia.

Turun yliopiston tutkijat selvittävät, millaisia ajatuksia, mielikuvia ja asenteita suomalaisilla on haitallisia vieraslajeja kohtaan. Kun ihmisten asenteita ymmärretään paremmin, voidaan suunnitella tehokkaampia keinoja vieraslajien torjuntaan.

Turku tarjoaa kesätöitä nuorille

Turun kaupunki tarjoaa perinteiseen tapaan kesätöitä nuorille omilla palvelualueillaan. Paikat ovat haettavissa 2.–16. helmikuuta kello 15:een asti.

Väitös: Tekoäly löytää järjestyksen historiallisesta kielestä, vaikka aineisto olisi täynnä virheitä

Liina Repo.

Väitöskirjatutkija FM Liina Revon digitaalisen humanismin tutkimus tarjoaa konkreettisia uusia työkaluja vanhojen tekstien ymmärtämiseen. Koneoppimisen avulla voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi kirjeet, oikeustapaukset ja esseet historiallisissa aineistoissa käytännön tutkimustyöhön soveltuvalla tavalla.

Turun keskustan puiden hoitoleikkaukset alkavat keskiviikkona

Puistopuita hoidetaan talvikautena ennen pesimän alkua. Turun keskustassa hoidetaan tai kaadetaan yhteensä 1 020 puuta ja koko kaupungissa 3 665. Puiden hoidolla varmistetaan puistojen turvallisuutta ja ylläpidetään puiden kuntoa ja terveyttä. Lisäksi poistetaan haittaa aiheuttavia puita.

Tanssiorkesteri Arto Nuotio, Jussi Lammela & Hariolax viettää 500-vuotisjuhlaansa Logomossa

Tanssiorkesteri Arto Nuotio, Jussi Lammela & Hariolax viettää 500-vuotisjuhlaansa Logomossa 18. maaliskuuta kello 19 alkaen.

Eurojackpotin potti kohoaa 17 miljoonaan euroon – Suomeen jälleen suurvoitto

Eurojackpotin tiistai-illan arvonnassa ei löytynyt täysosumaa, joten ensi perjantaina potissa on tarjolla noin 17 miljoonaa. Arvonnan suurimmista voitoista yksi osui Suomeen.

EVA: Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta

Suomalaiset rahoittaisivat puolustusmenojen kasvua mieluummin karsimalla valtion muita menoja kuin kiristämällä verotusta, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Minne menet ydinkeskusta?

Turku kasvaa. Kaupungin asukasmäärä on kasvanut viidessä vuodessa yli 15 000:lla ja tavoittelee 210 000 asukkaan rajaa. Työpaikkamäärä on kasvanut samassa ajassa 4 150:llä, yrityksiä on perustettu 2 810. Opiskelupaikkojen määrä korkeakouluissa kasvaa, samoin yöpymisten määrä.

Sirén: EU ja Intia sopivat vapaakaupasta – jopa kahden miljardin kuluttajan markkinat avaavat Suomelle kasvun mahdollisuuksia

Euroopan unioni ja Intia ovat päässeet sopimukseen historiallisesta vapaakauppasopimuksesta, joka luo jopa kahden miljardin ihmisen yhteiset markkinat. Kyseessä on maailman suurimpiin lukeutuva kauppasopimus, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan ja Suomen talouskasvuun.

Suomalaisten luottamus sähkön hinnan tasaantumiseen näkyy sopimusvalinnoissa

Sähkövertailu.fi analysoi viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimusdataa ja vertasi sitä vuoden 2024 viimeisen vuosineljänneksen sähkösopimustietoihin.

Gunilla Widénistä Åbo Akademin rehtori

Åbo Akademin hallitus on tiistaina valinnut professori Gunilla Widénin Åbo Akademin uudeksi rehtoriksi. Widén on toiminut vt. rehtorina viime huhtikuusta lähtien. Uuden rehtorin toimikausi on 1.8.2026–31.7.2031.

Martat kutsuvat soppapöytään ympäri Suomen

Tapahtumien erikoisuutena on ripotebaari, jonka avulla jokainen voi viimeistellä annoksensa oman makunsa mukaan.

Marttojen alkuvuoden Martan soppapöytä -kampanja kutsuu ihmiset yhteisen pöydän ääreen ympäri Suomen. Paikalliset marttayhdistykset järjestävät kaikille avoimia tapahtumia, joissa keitto toimii keskustelun avaajana ja matalan kynnyksen tapana tutustua marttatoimintaan.

Tilastokeskus: Työttömyys jatkoi nousuaan joulukuussa

Työttömyystilanne pysyi synkkänä joulukuussa: 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,7 prosenttia. Luku oli aavistuksen korkeampi kuin kuukautta aiemmin ja jälleen korkein nykyisessä, vuodesta 2009 alkavassa trendisarjassa.

Ukko-Pekka vuoden paras K-Supermarket

Kauppiaina K-Supermarket Ukko-Pekassa ovat toimineet reilun vuoden takaisesta avaamisesta lähtien Jari ja Elina Lehto.

Naantalin K-Supermarket Ukko-Pekka on palkittu vuoden 2025 parhaana K-Supermarket-kauppana Suomessa. Kauppa palkittiin myös alueellisesti Varsinais-Suomen parhaana K-Supermarketina.

Meriaura tilaa uuden sukupolven kansilastialuksen

Meriaura on solminut sopimuksen Jiangsu Zhenjiang shipyard (Group) CO., LTD -telakan kanssa uuden kansilastialuksen rakentamisesta. Sopimuksen mukaan alus luovutetaan vuoden 2028 alkuun mennessä. Tilattu alus on 120 metriä pitkä ja 21,6 metriä leveä, kantavuudeltaan 6 800 tonnin 1A-jääluokan DP2-alus.

J. S. Bachin H-molli-messu palaa vielä kerran Turun tuomiokirkkoon

Johann Sebastian Bachin (1685–1750) uran loppupuolen järkälemäistä mestariteosta eli H-molli-messua pidetään usein Bachin musiikillisena testamenttina. Teos kuullaan kamarikuoro Key Ensemblen ja Suomalaisen barokkiorkesterin yhteistuotantona johtajanaan Jutta Seppinen . Mukana lisäksi loistelias solistikaarti sekä vaihtuvia tanssijoita Salon ja Hämeenlinnan konserteissa.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Kentät kuntoon Kupittaalla

Cira Virta.

Cira Virta , Tuulia Lahti , Jenna Saario … Kalliiksi tuntuvat käyvän Kupittaan palloiluhallin olosuhteet turkulaisille salibandyjoukkueille.

Rallisprintin SM-kausi käyntiin Marttilassa

Jarno Pentinpuro piti kovinta kyytiä nelivedoissa.

Kuusiosainen rallisprintin SM-sarja vuosimallia 2026 pyörähti käyntiin sunnuntaina 25. tammikuuta. Marttilassa ajetulla SM Länsirannikon Rallisprintillä. Turun Urheiluautoilijoiden organisoiman kilpailun ympärillä riitti pöhinää jo reilusti ennen kilpailupäivää, kun mukaan olivat ilmoittautuneet Suomen drifting-huiput Lauri Heinonen , Juha Pöytälaakso ja Mika Keski-Korpi .

Eevi Saloselle ja Roope Rusille SM-hopeaa painissa

Roope Rusi.

Vaajakoskella painittiin 23.–24. tammikuuta naisten vapaapainin ja miesten kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.

Åboraakkeli: Hyvää kyytiä, Muuse!

Mustafe Muuse.

Kestävyysjuoksija Mustafe Muuse on ollut alkuvuodesta hyvässä vauhdissa. Turkulainen aloitti vuotensa parantamalla maantiejuoksun kymmenen kilometrin Suomen ennätystä. Valenciassa juostu kymppi kulki aikaan 27.50. Viime syksynä Lillessä Muuse kellotti aiemman SE:n 28.16.

Silja Kosonen vuoden urheilija Varsinais-Suomessa

Silja Kosonen.

Logomossa juhlittiin varsinaissuomalaista urheiluvuotta yli 700 osallistujan voimin. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) ja järjestäjäkumppaneiden isännöimässä gaalassa jaettiin tunnustusta liikunnassa ja urheilussa menestyneille henkilöille ja tahoille.

Näkövammaisten jääkiekko rantautui Varsinais-Suomeen

Näkövammaisten jääkiekon selkein ero perinteiseen jääkiekkoon on isompi kiekko.

TPS Juniorijääkiekko käynnisti tammikuussa näkövammaisille suunnatun kiekkotoiminnan. Kyseessä on ensimmäinen näkövammaisille tarkoitettu jääkiekkovuoro Turun seudulla.