Hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja taimikoissa sekä varttuneemmissa metsissä korvataan metsänomistajille noin miljoonalla eurolla tänäkin vuonna. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä vähenee hieman viime vuodesta. Suomen metsäkeskus alkaa maksaa korvauksia metsänomistajille arviolta maalis-huhtikuun aikana.

Metsänomistajat ilmoittivat viime vuonna hirvieläinten aiheuttamista vahingoista hieman edellisvuotta vähemmän. Metsäkeskus maksaa hirvieläinvahinkokorvauksia tänä vuonna metsänomistajille hieman alle miljoona euroa, kun viime vuonna vahinkokorvauksia maksettiin noin 1,1 miljoonaa euroa.

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Korvausten määrä väheni eniten Itä- ja Koillis-Suomessa sekä keskisen Suomen alueella edellisvuodesta. Lapissa hirvieläinvahinkokorvausten määrä kasvoi noin 100 000 eurolla edellisvuodesta.

Maakuntien sisällä alueelliset erot hirvivahingoissa ovat huomattavia. Hirvikannan muutokset, ravinnon saatavuus, kasvupaikan tuottavuus ja puulajikoostumus vaikuttavat vahinkojen syntymiseen. Myös lumen määrällä on vaikutusta. Kun lumipeite on paksu, eivät hirvet halua liikkumisella kuluttaa energiaa. Tällä hetkellä lumen syvyys on noin 50–75 senttimetriä Keski- ja Pohjois-Lapin alueella.

– Jos lauhan sään jälkeinen pakkasjakso on kovettanut lumen pinnan, hirvet pysähtyvät pienelle alueelle ja syövät kaiken saatavilla olevan ravinnon. Hirvet voivat vierailla vuosittain toistuvasti luontaisilla talvehtimisalueilla, joilla ruokaa on tarjolla ja lumiolosuhteet ovat hirville suotuisat, kertoo projektipäällikkö ja hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinanen Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Suomen metsäkeskus alkaa maksaa viime vuonna maastossa arvioituja hirvieläinvahinkokorvauksia metsänomistajille arviolta maalis-huhtikuun aikana. Korvaukset koostuvat kasvu- ja laatutappiokorvauksista sekä uudelleen- ja täydennysviljelykustannuksista. Lisäksi metsänomistajille korvataan Metsäkeskuksen hirvivahinkoarvioinnin kuluja. Korvausvarat tulevat valtiolta ja ne saadaan hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.

Hirvieläinvahinkoja esiintyy tyypillisesti alle viiden metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvet syövät puiden taimivaiheessa lehtiä, neulasia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua ja laatua. Harvennusmetsissä hirvet jäytävät toisinaan kuusen, männyn ja esimerkiksi haapojen kuorta, aiheuttaen tyvitukkiin laatuvaurion ja mahdollisesti lahovian.

Vesakkoinen taimikko tai tiheä varttuneempi puusto antaa hirville suojaa, ja se voi myös vaikuttaa tuhojen syntymiseen. Taimikoiden kunto on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa.

– Paras ajankohta on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä. Niillä alueilla, joilla lumipeite on paksu, kannattaa myös talviaikaan hiihdellä kartoittamassa tilannetta. Metsänomistajat vuokraavat usein maitaan paikalliselle metsästysseuralle, jolla on mahdollisuus vaikuttaa hirvivahinkojen syntymiseen metsästyksellä, Viinanen sanoo.

Metsänomistajat voivat ilmoittaa hirvieläinvahingoista Metsäkeskukseen ja pyytää vahinkojen arviointia maastossa. Hirvieläinvahinkoilmoituksen voi tehdä lomakkeella.

Metsäkeskuksen verkkosivuilla on raportti, josta voi katsoa hirvieläinvahinkokorvausmääriä maakunnittain, kunnittain ja koko maassa eri vuosina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)