Valehdellaanko tilastoilla? Joskus, mutta enemmän niillä vääristellään faktoja. Vielä useammin niitä ei vain osata tulkita. Vääristelyä voi olla tarkoitushakuisen ajanjakson valitseminen kokonaisuudesta tai mittakaavan määrittely niin, että ero näyttää suuremmalta tai pienemmältä kuin se on.

Varsinais-Suomen työttömyysluvut ovat edelleen rumia. Varsinais-Suomen kuntien työllisyyspalveluissa oli tammikuun lopussa 28 700 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 11,9 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä on lisääntynyt vuodessa 1 500:lla eli kuudella prosentilla.

Työttömyysaste on Turussa 14,9 prosenttia. Murheenkryyninä on etenkin pitkäaikaistyöttömyys, joka on ennätyskorkealla. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli tammikuun lopussa 11 500 eli 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä kohosi tammikuussa 200:lla.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Sosiaaliturvaan tehdyt muutokset ohjaavat ensisijaisiin tukimuotoihin, kuten työttömyystukiin tai opintotukeen. Työvoima on saanut lisäystä sekä maahanmuutosta että mutta myös niistä, jotka ovat olleet työvoiman ulkopuolelle, esimerkiksi toimeentulotuen saajana.

Väkimäärä kasvaa Turussa ja Turun seudulla ja erityisesti työikäisen väestön määrä kasvaa. Yli puolet väestöstä on 20–64-vuotiaita.

Työikäisten määrä kasvaa mutta uusia työpaikkoja ei ole syntynyt samaa tahtia. Työttömyys kasvaa sen takia, että työvoiman määrä kasvaa, ei niinkään konkurssien tai irtisanomisten takia, vaikka se on yleinen mielikuva. Totta silti on, että konkursseja on tehty ennätyksellisesti ja moni on joutunut irtisanotuksi.

Työllisyysaste on laskenut, vaikka työllisten määrä on laskenut vain vähän. Työllisyyden trendi on laskenut jyrkästi vuodesta 2022 lähtien mutta pohja on jo saavutettu. Työllisyys on kaikesta huolimatta vahvempaa kuin esimerkiksi 2010-luvulla. Aikaisempaa useampi on töissä.

Lasse Virtanen