Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan vain kuusi prosenttia suomalaisista syö päivittäin WHO:n suositteleman vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia. Vuosi sitten vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. 18–29-vuotiaista suosituksiin yltää vain neljä prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittui viimeiseksi. Parhaiten pärjäsi Belgia, jossa lähes joka viides täyttää suosituksen.

Tutkimus osoittaa, että terveellinen syöminen ei ole enää pelkästään tietokysymys vaan arjen saavutettavuuskysymys. Vaikka ravitsemussuositusten tunnettuus on kasvanut, käytännön valinnat eivät ole seuranneet mukana. Lähes puolet suomalaisista kertoo kuulleensa kasvis- ja hedelmäsuosituksista, mutta vain pieni osa noudattaa niitä.

Vaikka ruokaa on tarjolla runsaasti, saavutettavuus ei jakaudu tasaisesti. Esteet jakautuvat Suomessa selvästi elämäntilanteen mukaan. Kokopäivätyössä oleville suurin haaste on ajan puute: yli kolmannes kertoo, ettei arjessa ole riittävästi aikaa lisätä kasviksia ruokavalioon. Työttömillä korostuu hinta. Yli puolet työttömistä kokee, ettei heillä ole varaa syödä riittävästi hedelmiä ja vihanneksia, kun kokopäivätyössä olevista näin kokee alle neljännes.

– Suurin osa meistä elää yltäkylläisessä ruokaympäristössä. Kaikki hyvän ruokavalion palaset ovat jo olemassa. Todellinen kysymys on, miten terveellisestä valinnasta tehdään arjessa helpoin valinta, sanoo asiantuntija Lauri Reuter, joka on Nordic Foodtech VC:n osakas.

Hinta on keskeinen tekijä suomalaisten ruokavalinnoissa. Valtaosa vastaajista (69 %) kertoo syövänsä enemmän hedelmiä ja vihanneksia, jos ne olisivat edullisempia. Peräti 86 prosenttia arvioi, että kasvisten nollaverotus kannustaisi terveellisempiin valintoihin. Suomalaiset ovat kansainvälisesti myös poikkeuksellisen hintatietoisia: lähes puolet kertoo alennusten vaikuttavan ostopäätökseen, mikä on enemmän kuin missään muussa tutkimusmaassa.

Kasvisten vähäinen käyttö ei tutkimuksen mukaan johdu mausta vaan arjen realiteeteista. Lähes puolet suomalaisista sanoo syövänsä liian vähän kasviksia, koska ei keksi, miten lisätä niitä päivittäiseen ruokavalioon. Ajan puute on toinen keskeinen syy, kun taas vain pieni osa vastaajista nimeää maun esteeksi. Kun suomalaiset valitsevat ateriaa, maku ja hinta ajavat selvästi terveellisyyden ohi.

Arjen rakenteet korostuvat erityisesti lounashetkessä. Lähes kolmannes (30 %) suomalaisista kertoo, ettei työpaikan tai koulun lähellä ole tarjolla edullisia ja terveellisiä lounasvaihtoehtoja. Tällöin moni turvautuu pikaratkaisuihin: lähes joka neljäs sanoo korvaavansa lounaan joskus esimerkiksi energiajuomilla tai välipalapatukoilla. Noin kymmenes käyttää tällaisia tuotteita päivittäin.

Tutkimus nostaa esiin myös suomalaisten poikkeuksellisen käytännöllisen suhteen ruokaan. Kansainvälisessä vertailussa kolme neljästä suomalaisesta kuvaa suhdettaan ruokaan ensisijaisesti funktionaaliseksi.

– Suomalaiset suhtautuvat ruokaan hyvin käytännöllisesti. Se tarkoittaa, että terveellisempien valintojen tukemisessa ratkaisee ennen kaikkea helppous: kun terveellinen vaihtoehto on arjessa vaivaton, se myös valitaan, Reuter sanoo.

Motivaatiota terveellisempään syömiseen lisää erityisesti välitön hyvinvoinnin kokemus. Suurin osa suomalaisista sanoo syövänsä enemmän kasviksia, jos hyödyt, kuten parempi mieliala, energia tai keskittymiskyky, tuntuisivat nopeasti.

– Terveellisen syömisen ei pitäisi olla projekti vaan oletus. Kun terveellinen ruoka on arjessa yhtä helppo valinta kuin epäterveellinen, ihmiset kyllä valitsevat sen. Tutkimus näyttää selvästi, että kyse ei ole motivaation puutteesta vaan rakenteista, sanoo Kaisa Väistö-Nurminen, joka on Picadeli Finland Oy:n toimitusjohtaja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)