Tavanomaista kylmempi helmikuu piti sähkönkulutuksen ja sähkön hinnan korkeana. Tästä huolimatta pörssisähkösopimusten suosio kuluttajien keskuudessa ei ole juurikaan laskenut. Kokonaan tai osin pörssihintaan perustuvien sopimusten osuus pysyi 45 prosentissa.

Helmikuun sähkötilastot kertovat poikkeuksellisen suuresta kulutuksesta. Sähköä kulutettiin helmikuussa 8 822 gigawattituntia (GWh), mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja enemmän kuin minään aiempana helmikuuna. Kulutuksen kasvu johtui erityisesti kylmästä säästä, joka lisäsi lämmityksen tarvetta. Teollisuuden sähkönkäyttö laski kaksi prosenttia, mutta muiden sektorien sähkönkäyttö kasvoi 21 prosenttia.

Helmikuun aikana nähtiin myös uusi kulutusennätys: sähkötehontarve oli korkeimmillaan 1. helmikuuta kello 18–19, jolloin kulutus nousi 15 528 megawattiin.

Energiateollisuus ry kysyi sähkönmyyjiltä helmi-maaliskuussa eri sähkösopimustyyppien osuuksista. Kyselyn perusteella sähkösopimusten jakauma on pysynyt talven aikana varsin vakaana ja muutokset vuodentakaiseen tilanteeseen ovat pieniä.

Puhtaiden pörssisopimusten osuus laski hieman 28 prosentista 26 prosenttiin, mutta samaan aikaan yleistyivät niin sanotut välimuotoiset sopimukset eli lähtöhinnaltaan kiinteät kulutus- tai joustovaikutussopimukset sekä kiinnitysmahdollisuuden sisältävät pörssisähkösopimukset. Kokonaan tai osin sähköpörssin hinnasta riippuvien sopimusten yhteenlaskettu osuus säilyi ennallaan 45 prosentissa.

– Vaikka talvella koettiin kovia pakkasia, vain harva kuluttaja siirtyi pörssisopimuksista kiinteähintaisiin sopimuksiin”, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneilla sähkönmyyjillä noin 30 000 asiakasta eli alle prosentti kaikista siirtyi pörssisopimuksesta johonkin saman myyjän kokonaan tai osin kiinteähintaiseen sopimukseen. Näiden lisäksi on voinut tapahtua jonkin verran sopimustyypin vaihdoksia myyjänvaihtoina.

Yksittäisenä sopimustyyppinä suosituin oli edelleen määräaikainen, kiinteähintainen sopimus, jonka osuus säilyi 33 prosentissa. Perinteisen toistaiseksi voimassa olevan kiinteähintaisen sopimuksen osuus jatkoi laskuaan 22 prosentista 20 prosenttiin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös arviota pörssi- ja kulutusvaikutussopimusten asiakkaiden sähkönkäytön joustosta talven kalleimpien tuntien aikana.

– Useimmat myyjät arvioivat pörssisähköasiakkaiden kulutuksen vähentyneen kalliina ajankohtina 5–10 prosenttia siitä, mitä se olisi tavanomaisemman hinnan vallitessa ollut. Tämänkin suuruisella kulutusjoustolla voi olla suuri merkitys sähkömarkkinoiden toiminnalle silloin, kun sähkön saatavuus on niukkaa, Salomaa sanoo.

Kulutusvaikutussopimuksissa sähkönmyyjät arvioivat jouston hieman pienemmäksi kuin pörssisähköasiakkailla.

Kyselyn vastaukset annettiin 18.2.–9.3. Ne kuvastavat vastaushetken tilannetta. Kyselyyn vastasi 27 sähkönmyyjää. Nämä yritykset myyvät sähköä 3,2 miljoonalle sähkönkäyttöpaikalle (samalla asiakkaalla voi olla sekä koti että loma-asunto, jotka ovat kaksi eri käyttöpaikkaa). Kysely edustaa liki 90 prosenttia kuluttajien sähkönkäytöstä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)