Luin järkyttyneenä uutisointia kissojen vapaana pidosta (11.3.). Tilastokeskus on tutkinut, että Suomessa on noin 590 000 kissaa. Netissä on paljon väärää tietoa kissaliiton arviosta, joka olisi tätä paljon korkeampi. Tarkistin asian kissaliitolta; hei eivät ole tehneet, eivätkä tee arvioita kissojen lukumäärästä.

SEY – Suomen eläinsuojelun väittämä 20 000 hylätystä kissasta ei pidä paikkaansa. Lisäksi arvio on pysynyt samana vuodesta 2007. Jos Suomessa hylättäisiin näin paljon kissoja vuosittain, meillä olisi satoja tuhansia kansalaisia, jotka ottavat kissan ja sitten hylkäävät sen – se ei ole lähimainkaan totta.

Vuoden 2024 alusta tuli voimaan laki, joka velvoittaa kuntia tilastoimaan löytöeläimet. SEY:n oma tulos oli vajaa 4 000 hylättyä kissaa 2024. Kissojen Oikeudet ry ylläpitää omaa tilastoa ja selvitti lisäksi, että luvuissa on mukana populaatiokissoja, kodinvaihtajia ja esimerkiksi omistajan kuoleman johdosta löytöeläintalolle päätyneet kissat. Nämä seikat vääristävät myös SEY:n tilastoja siitä, kuinka monta kissaa haetaan takaisin kotiinsa, sillä esimerkiksi uutta kotia hakemaan tullutta kissaa ei yleensä palauteta kotiinsa.

Kaikkia lainsäädäntöjä tulkitaan siten, että jos ei jotain ole kiellettyä, se on lähtökohtaisesti sallittua. Esimerkiksi sopimuslaki sanoo, että sopimuksen saa tehdä kahden osapuolen välillä mistä tahansa aiheesta, kunhan se ei ole ristiriidassa minkään muun voimassa olevan lain kanssa. Kissan vapaa ulkoilu on sallittu kaikkialla muualla, missä sitä ei ole erikseen kielletty. Näitä paikkoja ovat vain järjestyslaissa mainitut lasten leikkipaikat, kuntoradat, torit toriaikaan ja yleiset uimarannat. On suorastaan pöyristyttävää, että kissa-artikkeli on muotoiltu, kuten se nyt on.

Eläinsuojelulakiin täsmennettiin vuoden 2024 alussa, että oman pihapiirin ulkopuolella liikkuvaa kissaa ei katsota heitteillä olevaksi, jos sillä on omistaja, tai kissan hoitovastuu on siirretty tilapäisesti toiselle. Laissa on siis jopa täsmennys siitä, että kissan vapaa ulkoilu on sallittu.

Kodin omaava lemmikkikissa on vieraslajilaissa määritelty lemmikiksi. On syytä osata erottaa kodittomat ja kodin omaavat kissat toisistaan. Vain villiintynyt kissa, joka saalistaa kaiken ruokansa luonnosta on haitallinen vieraslaji.

Kissa ei tapa järjetöntä määrää lintuja ja nisäkkäitä. Väittämä kissan aiheuttamasta luontokadosta Suomessa perustuu usein Turun yliopiston vuonna 2009–10 välillä tehtyyn tutkimukseen, missä tutkittiin 66:tta kissaa Turun alueella muutamana lämpimänä kuukautena. Tutkimuksessa tutkittiin vain ennalta saalistaviksi tiedettyjä kissoja, ja parin kuukauden tilastoilla tehtiin vähintäänkin karkeaksi kutsuttu arvio kissojen kaikista saalismääristä kaikkina kuukausina ja koko vuotena. Kissojen Oikeudet ry tutki yli sataa kissaa yli kahden vuoden ajan, ja pääsi noin neljäsosaan yhteenlasketuissa saalismäärissä.

Oletteko esimerkiksi perehtyneet Ruokaviraston kissojen hyvinvointia koskevaan tutkimukseen? Valtaosa eläinlääkäreiden kohtaamista kissoihin liittyvistä ongelmista liittyvät sisäkissojen liikalihavuuteen ja niihin liittyviin sairauksiin, sekä stressiperäisiin ongelmiin, kuten vääriin paikkoihin pissaamiseen. Samassa tutkimuksessa ilmeni, että vapaasti ulkoilevaan lemmikkikissaan liittyi huomattavasti näitä vähemmän hoidettavia terveysongelmia.

Britannian eläinlääkäreiden liitto tai Saksan suurin eläinsuojelujärjestö eivät suosittele kissojen vapaan ulkoilun kieltämistä, tai edes sen rajoittamista. Eikä hihnaulkoilua monista eri syistä johtuen. Kissa ei yksinkertaisesti ole koira. Esimerkiksi Sveitsissä ja Itävallassa on säädetty tiukemmin sisäkissaa koskeva lainsäädäntö, sillä eläinsuojelulliset ongelmat liittyvät useimmiten niihin.

Kissavihaa lisää eniten valitettavasti juuri tämän kaltaiset artikkelit. Kissa on älykäs, tunteva ja aktiivinen eläin, jolla on ollut ikiaikainen oikeus liikkua vapaana.

Anna Collán