Suomalainen ostaa vuosittain noin 17 kiloa muovipakkauksia. Tästä muovinkeräykseen päätyy vain noin 6 kiloa. Eli muovin lajittelu ei suju. Euroopan maiden joukossa olemmekin vasta sijalla 21.

Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n viime vuoden tilastojen mukaan mukaan vain joka kolmas muovipakkaus palautui kiertoon vuonna 2025. Saamme vuosittain aikaan noin 160 000 tonnia muovijätettä, joka on arvokasta raaka-ainetta. Syntyy uusia pakkauksia ja uusia tuotteita, esimerkiksi tiskiharjoja, kukkaruukkuja, muovipusseja ja rakennustuotteita

Kierrätyksen pääsääntö on, että kun pakkaus koostuu useasta materiaalista, lajittelu tehdään sen materiaalin mukaan mitä siinä on eniten. Siksi muovi-ikkunallinen paperinen leipäpussi kuuluu kartonkikeräykseen, muoviset sipsipussit ja kahvipaketit taas muovijätteeseen, vaikka niissä on ohut alumiinikerros. Pieni pussinsulkija sen sijaan on poikkeus teknisistä syistä, se kuuluu metallinkeräykseen, vaikka siinä on enemmän muovia kuin metallia.

Muoviesineet, kuten muovilelut, hiusharjat ja pakasterasiat eivät kuulu muovijätteeseen vaan esimerkiksi kuntien jäteasemille.

Rahallinenkin kannustin on. Kotitaloudet ja taloyhtiöt maksavat ylimääräistä sekajätteeseen päätyneestä muovista, koska sekajäteastian tyhjennys on kalliimpaa kuin muovijäteastian. Kannustavaa olisi sekin, että pakkauksiin olisi merkitty nykyistä isommilla kirjaimilla lajitteluohje.

Merja Marjamäki