Kuntaliiton laaja selvitys osoittaa, että Suomen lukioverkko kohtaa rajun alueellisen murroksen. Lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä yli 21 000 opiskelijalla, ja viidessä kuudesosassa seutukunnista nuorten määrä on jo laskussa.

Kevään yhteishaussa 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen opiskelijaa. Kuntaliitto varoittaa, että ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä monilla alueilla.

– Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen tiedotteessa.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä koko maassa noin 21 prosenttia eli yli 21 000 opiskelijalla.

Valtakunnalliset keskiarvot peittävät kuitenkin alleen erittäin voimakkaan alueellisen eriytymisen: monilla alueilla lukioon tuleva ikäluokka on jo romahtanut.

Kuntaliiton tarkastelun mukaan vain 12:ssa Suomen 69 seutukunnasta 16-vuotiaiden määrä on kasvanut 2000-luvulla. Peräti 57 seutukunnassa määrä on pienentynyt. Suurimmillaan pudotus on ollut 74 prosenttia.

– Väestönmuutos ei ole enää lukiokoulutuksessa tulevaisuuden ilmiö, vaan monilla alueilla muutos on ollut käynnissä jo pitkään. Selvitys osoittaa, että erot seutukuntien välillä kasvavat seuraavina vuosina erittäin suuriksi, sanoo selvityksen laatinut lukioasiantuntija Teijo Koljonen.

– Nuorten määrän väheneminen lukiokoulutuksessa on näkynyt jo pitkään erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Nyt tarvitaan paikallisiin olosuhteisiin sopivia ratkaisuja siihen, miten laadukas lukiokoulutus voidaan turvata eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa, sanoo Huovinen.

Selvityksessä on tarkasteltu jokaisen Manner-Suomen kunnan tilannetta osana seutukunnallista kokonaisuutta. Seutukuntataso kuvaa lukiokoulutuksen todellisuutta paremmin kuin yksittäiset kuntarajat, sillä opiskelijat liikkuvat yli kuntarajojen ja lukiokoulutus rakentuu yhä vahvemmin alueellisille työssäkäynti- ja asiointialueille.

Väestökehityksen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti lukioiden arjessa. Kevään yhteishaussa seitsemään lukioon oli enintään neljä ensisijaista hakijaa. Yhteensä 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen ensisijaista hakijaa.

Myös lukioiden koko polarisoituu nopeasti. Vielä vuonna 2000 kymmenesosassa lukioista oli korkeintaan 90 opiskelijaa, mutta nyt vastaava määrä on 45 opiskelijaa.

– Nämä luvut kertovat karulla tavalla siitä, ettei nykyinen lukioverkko ole kaikkialla enää itsestäänselvyys. Käytännössä kyse on siitä, miltä Suomen lukioverkko näyttää 2030-luvulla ja miten laadukas koulutus pystytään turvaamaan eri puolilla maata, muistuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri.

Selvityksen mukaan voimakkain opiskelijamäärien lasku näyttäisi ajoittuvan 2030-luvun alkuun. Kahdessa kolmasosassa seutukuntia opiskelijamäärä vähenee vuosina 2030–35 yli 20 prosenttia.

Jyrkimmät ennakoidut pudotukset kohdistuvat esimerkiksi Jämsän, Ylä-Pirkanmaan, Järviseudun, Keuruun ja Saarijärven–Viitasaaren seutukuntiin, joissa lukio-opiskelijoiden määrän ennakoidaan vähenevän noin 45–52 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Selvitys osoittaa, että lukiokoulutuksen tulevaisuus näyttää hyvin erilaiselta eri puolilla Suomea. Samalla myös koulutuksen järjestämisen kustannukset eriytyvät voimakkaasti.

Helsingin seudulla lukio-opiskelijoiden määrän ennakoidaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä vain noin kahdeksan prosenttia. Samaan aikaan useilla pienemmillä alueilla pudotus on moninkertainen.

Myös kustannuserot ovat suuria. Helsingin seudulla lukiokoulutuksen käyttömenot ovat noin 9 600 euroa opiskelijaa kohden, kun esimerkiksi Loviisan seutukunnassa kustannukset nousevat lähes 21 000 euroon opiskelijaa kohden. Loviisan seudun korkeat käyttömenot selittyvät kahdella opiskelijamäärältään pienellä ja eri kieliryhmään kuuluvalla lukiolla.

– Erot koulutuksen saavutettavuudessa eri puolilla Suomea kasvavat nopeasti, jos kehitykseen ei reagoida ajoissa, Värri sanoo.

Selvitys osoittaa, että lukioiden välinen kilpailu opiskelijoista kiristyy voimakkaasti. Suuret kaupunkiseudut ja erityistehtävän saaneet lukiot vetävät nuoria laajoilta alueilta samalla, kun osa pienemmistä lukioista kamppailee hyvin pienistä hakijamääristä. Helsingin seudulla lukiopaikan vastaanottaneita on enemmän kuin alueella on omia hakijoita, kun taas monilla pienemmillä alueilla nuoret hakeutuvat opiskelemaan muualle.

Myös lukiokoulutukseen hakeutuminen vaihtelee voimakkaasti alueittain. Helsingin seutukunnassa lukioon hakee yli 60 prosenttia 16-vuotiaista, kun taas Itä-Lapissa osuus jää noin 33 prosenttiin.

– Kysymys ei ole vain lukioverkosta, vaan siitä, miten pystymme turvaamaan nuorille laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa, toteaa koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.

– Yhteistyö voi olla yhteistä kurssitarjontaa, etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta, laajempia kielivalintoja tai vaikka yhteisiä kulttuuri- ja tapahtumaprojekteja. Monilla alueilla juuri yhteistyö voi auttaa turvaamaan nuorille monipuolisen lukioarjen myös tulevaisuudessa, nostaa esiin Myllymäki.

Lukiokoulutuksen muutokset heijastuvat laajasti myös muuhun koulutusjärjestelmään. Monissa kunnissa samat aineenopettajat opettavat sekä lukiossa että yläkoulussa, mikä mahdollistaa laajan opetustarjonnan myös pienemmillä paikkakunnilla.

– Lukio ei ole irrallinen saareke. Monessa kunnassa esimerkiksi matematiikan, kielten, aito- ja taideaineiden tai luonnontieteiden aineenopettajat työskentelevät sekä lukiossa että perusopetuksessa. Jos lukioverkko harvenee hallitsemattomasti, vaikutukset näkyvät helposti myös yläkoulujen opetuksessa ja osaavan henkilöstön saatavuudessa, Värri sanoo.

Kuntaliiton mukaan tilanteeseen ei kaikkialla voida vastata vanhoilla rakenteilla. Ratkaisuja pitäisi valmistella nyt, eikä vasta tilanteessa, jossa opiskelijamäärät ovat jo romahtaneet.

– Kuntaperustainen koulutusjärjestelmä on yksi Suomen vahvuuksista. Väestönmurros kuitenkin haastaa eri tavoin isoja kaupunkeja ja pienempiä kuntia. Tarvitsemme rakenteiden ja toimintatapojen rohkeaa uudistamista, jotta koulutus säilyy laadukkaana, saavutettavana ja taloudellisesti kestävänä koko maassa, Huovinen nostaa esille.

Kuntaliitto korostaa, että koulutuksen järjestäjien lisäksi myös valtiolla on oma roolinsa lukiokoulutuksen haasteisiin vastaamisessa. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa, jotta kunnat pystyvät huolehtimaan jatkossakin koulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa.

– Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien toiminnallinen yhteistyö on mahdollista. On kuitenkin kestämätöntä, että mikäli kunnat näkisivät paikallisesti tarkoituksenmukaisimmaksi yhteisen järjestämisvastuun, niitä rangaistaan siitä taloudellisesti. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei tue sitä yhteistyötä, jota tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän, Värri toteaa.

Selvityksen mukaan opiskelijamäärien lasku kasvattaa kustannuksia opiskelijaa kohden samaan aikaan, kun kuntatalous kiristyy. Valtionosuudet eivät nykyisellään kata lukiokoulutuksen todellisia kustannuksia, vaan kunnat paikkaavat rahoitusta merkittävällä omalla lisärahoituksellaan.

Kunnat osallistuvat lukiokoulutuksen rahoittamiseen sekä asukasperusteisen rahoitusosuutensa avulla että sen lisäksi vapaaehtoisella lisärahoituksella. Kunnat kompensoivat valtion yli sadan miljoonan euron vuotuisia rahoitusleikkauksia. Kunnat vastaavatkin jo lähes 70 prosentista lukiokoulutuksen rahoituksesta.

Kuntaliiton mukaan keskustelu ei koske vain koulutusverkkoa, vaan koko Suomen osaamis- ja koulutustasoa: millainen koulutuksellinen ja alueellinen Suomi meillä on 2030-luvulla.

– Ikäluokkakehitys ja julkisen talouden paineet haastavat lukiokoulutuksen järjestämisen 2030-luvulla. Kuntien kannattaakin nyt istuutua yhteisen pöydän ääreen naapureiden kanssa pohtimaan, miten ne aikovat jatkossa huolehtia laadukkaasta ja saavutettavasta lukiokoulutuksesta omalla alueellaan. Onneksi kunnilla on halutessaan kaikki mahdollisuudet vastata haasteisiin – tästä jo virinneet yhteistyömallit ovat hyvinä esimerkkeinä, nostaa esiin Värri.

Manner-Suomessa ennakoidaan olevan noin 78 800 lukio-opiskelijaa vuonna 2040. Lukio-opiskelijoita ennakoidaan olevan eniten Helsingin (31 700), Tampereen (6 800) ja Turun (5 400) seutukunnissa.

Manner-Suomessa lukio-opiskelijoiden määrän ennakoidaan laskevan noin 21 000 henkilöllä eli noin 21 prosentilla vuosien 2025–40 aikana. Laskua ennakoidaan tapahtuvan kaikissa seutukunnissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)