EU:n komissio on julkaissut 17. kesäkuuta vuosittaisen raportin digivuosikymmenen tilasta vuonna 2026. Raportin mukaan Suomi on digitaalinen edelläkävijä, jolla on vahvat digitaidot, ketterät yritykset ja johtava asema tekoälyssä ja superlaskennassa. EU-maiden Digitaalisen vuosikymmenen ohjausryhmä on julkaissut 7. heinäkuuta yhteisen lausunnon EU:n digivuosikymmen 2030-ohjelman (Digital Decade Policy Programme) uudistamisesta. Osa lausunnosta on valmisteltu Suomen johdolla.

Digivuosikymmenen tilaa kuvaavan raportin mukaan EU:n digitaalinen kehitys on kaksijakoista. Edistystä on tapahtunut erityisesti digitalisaatiossa, perusyhteyksissä sekä pilvi- ja tekoälyteknologioiden käyttöönotossa. Samalla EU kohtaa merkittäviä haasteita osaamisessa, kehittyneiden teknologioiden kehittämisessä ja yritysten kasvussa. ICT-osaajista on pulaa, ja EU on jäljessä esimerkiksi puolijohteissa sekä suurten teknologiayritysten synnyssä.

Kiristynyt geopoliittinen tilanne korostaa tarvetta vahvistaa EU:n teknologista kyvykkyyttä ja suvereniteettia sekä vähentää riippuvuutta ulkomaisista teknologioista. Raportin mukaan kehitystä hidastavat investointien riittämättömyys, markkinoiden pirstaleisuus ja innovaatioiden heikko skaalautuminen. EU:n vuoden 2030 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suurempia investointeja, tehokkaampaa toimeenpanoa sekä tiiviimpää yhteistyötä EU:n, jäsenmaiden ja yksityisen sektorin välillä.

Suomi sijoittui raportissa EU:n kärkeen monilla digitalisaation osa-alueilla. Suomalaiset yritykset ovat erittäin digitalisoituneita ja Suomen kvantti- ja puolijohde-ekosysteemit ovat edistyneitä. Suomalaisten digitaidot ovat EU:n keskiarvoa vahvemmat ja tietoisuus yksityisyydestä verkossa sekä kyky arvioida verkkosisältöjä kriittisesti ovat korkeat. Sähköiset julkiset palvelut ovat EU:n kärkitasoa ja niitä käytetään laajasti. Suomi on tehnyt merkittäviä investointeja digitaaliseen siirtymään ja digitaalinen infrastruktuuri on vahva. Esimerkiksi 5G-verkko on kattava ja Suomi on julkaissut 6G-tiekartan. Suomessa on myös vahva kyberturvallisuuden taso. Esimerkiksi lähes 80 prosenttia yrityksistä toteuttaa kyberturvatoimenpiteitä. Suomella on myös kattava kansallinen kyberturvallisuusstrategia.

Suomen haasteena ovat kuitenkin muun muassa ICT-osaajien pula, start-up-yritysten määrän lasku sekä väestön altistuminen verkossa disinformaatiolle ja haitalliselle sisällölle. Komission raportissa todetaan, että harvaan asuttujen alueiden yhteyksissä on Suomessa puutteita. Lisäksi muiden EU-maiden tapaan Suomi on riippuvainen Euroopan ulkopuolisista verkkopalveluntarjoajista.

Suomen päivitetty digitalisaatiostrategia Digikompassi sisältää kansalliset digitavoitteet, jotka ovat osin EU-tavoitteita kunnianhimoisempia ja laajempia. Kansalliset tavoitteet ovat linjassa EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kanssa ja valtaosa tavoitteista myös etenee suunnitellusti.

Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa on asetettu EU:n digitavoitteet vuodelle 2030. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta ohjelman uudelleentarkastelusta, joka on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2027. EU:n jäsenmaiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä Digitaalisen vuosikymmenen ohjausryhmä on laatinut lausunnon ohjelman uudistamistarpeista. Suomi on ollut vastuumaana kirjoittamassa erityisesti digitavoitteiden ja mittareiden päivitystä koskevaa lukua.

Lausunnon mukaan ohjelman päivityksessä tulee huomioida muuttunut geopoliittinen tilanne, turvallisuusympäristö, teknologinen kehitys ja EU-sääntelyn muutokset. Samalla ohjelmalle ehdotetaan uusia painopisteitä: digitaalinen suvereniteetti, kyberturvallisuus, kestävä digitalisaatio ja datan saatavuus ja yhteentoimivuus esimerkiksi tekoälyn kehittämisessä. Lausunnossa painotetaan luotettavia mittareita, käyttäjän näkökulman huomioimista, hallinnollisen taakan keventämistä sekä rahoituksen kehittämistä.

Komissio antaa alkuvuodesta 2027 ehdotuksen digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman uudelleentarkastelusta. Sen jälkeen ehdotuksesta neuvotellaan jäsenmaiden kesken.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)