Suomalaiset kokevat tekoälyn tuovan käytännön hyötyjä

Yli puolet vastaajista katsoo, että tekoäly on lyhentänyt tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa niissä tehtävissä, joissa sitä käytetään. Yli puolet vastaajista katsoo, että tekoäly on lyhentänyt tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa niissä tehtävissä, joissa sitä käytetään. Kuva: Timo Jakonen

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat työhönsä erittäin myönteisesti ja kokevat tekoälyn tuovan käytännön hyötyjä erityisesti työtehtävien nopeammassa suorittamisessa. 73 prosenttia vastaajista kertoo, että tekoälytyökalut tai tekoälypohjaiset ominaisuudet ovat parantaneet heidän päivittäistä työkokemustaan.

61 prosenttia sanoo, että tekoäly on lyhentänyt tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa niissä tehtävissä, joissa sitä käytetään – luku ylittää EMEA-alueen keskiarvon, joka on 55 prosenttia. Puolet (50 prosenttia) vastaajista kertoo, että tekoäly on nopeuttanut työtä tuottavalla tavalla, mikä vastaa suurin piirtein EMEA-alueen tulosta (49 prosenttia).

23 prosenttia vastaajista kertoo, että tekoäly on syvälle integroitu henkilöstön, talouden ja suunnitelmien hallintaan liittyviin keskeisiin järjestelmiin ja työnkulkuihin, mikä on linjassa EMEA-alueen tulosten kanssa. Nämä tulokset osoittavat, että tekoäly tuottaa jo käytännön hyötyjä. Suomalaisille organisaatioille suuri mahdollisuus on hyödyntää poikkeuksellisen sitoutunutta työvoimaa ottamalla tekoäly osaksi järjestelmiä ja työnkulkuja, jotka auttavat työntekijöitä muuttamaan panoksensa suuremmaksi vaikutukseksi organisaatiossa.

– Suomella on vahva perusta tekoälyn käyttöönoton seuraavalle vaiheelle: työntekijät, jotka suhtautuvat työhönsä myönteisesti, ovat ylpeitä saavutuksistaan ja sitoutuneita edistymiseen, sanoo tiedotteessa Jonathan Randle, joka on Workdayn Group Vice President, EMEA North & CEE.

– Tekoälyn arvo ei ole pelkästään siinä, että se voi nopeuttaa yksittäisten tehtävien suorittamista. Se on siinä, että kun tekoäly liitetään työnteon tapaan, se voi auttaa sitoutuneita työntekijöitä suuntaamaan enemmän aikaa, harkintaa ja asiantuntemustaan asioihin, joilla on eniten arvoa.

Sata prosenttia työntekijöistä arvioi päivittäisen työkokemuksensa myönteiseksi. 85 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytyväisiä siihen, että he ovat edistyneet merkittävällä tavalla tärkeimmissä työtehtävissä, 87 prosenttia on ylpeitä työnsä tuloksista ja 76 prosenttia näkee selvästi, miten heidän työnsä edistää organisaation laajempia tavoitteita.

Sitoutumisen taso on merkittävä vahvuus. Se osoittaa, että suomalaisia työntekijöitä motivoi työn laatu ja tarkoitus. Tämä luo suotuisat olosuhteet organisaatioille, jotka haluavat ottaa tekoälyn käyttöön tavalla, joka tukee ihmisten panosta sen sijaan, että se häiritsisi sitä.

Samalla 87 prosenttia kertoo, että heillä on joskus, usein tai erittäin usein päiviä, jolloin he ovat kiireisiä, mutta kokevat, ettei todellista edistystä ole juurikaan tapahtunut. Lisäksi 89 prosenttia sanoo, että stressi johtuu pääosin tai osittain prosesseista ja järjestelmistä. Tämä tuo esiin selkeän mahdollisuuden: jo sitoutuneita työntekijöitä voidaan auttaa käyttämään vähemmän aikaa koordinointityöhön ja enemmän aikaa asiantuntemuksensa soveltamiseen arvokkaiden tulosten saavuttamiseksi.

Suomalaisilla työntekijöillä on vähemmän intensiivistä manuaalista työtä kuin EMEA-alueella keskimäärin. Suomessa 15 prosenttia käyttää vähintään seitsemän tuntia viikossa tietojen siirtämiseen tai muotoilemiseen järjestelmien välillä, kun vastaava luku EMEA-alueella on 22 prosenttia. Kymmenen prosenttia käyttää vähintään seitsemän tuntia tietojen täsmäyttämiseen, kun vastaava luku EMEA-alueella on 21 prosenttia. Vastaajista Suomessa 15 prosenttia käyttää vähintään 7 tuntia hyväksyntöjen hankkimiseen, kun vastaava luku EMEA-alueella on 22 prosenttia.

Tulokset viittaavat siihen, että seuraava mahdollisuus ei ole pelkästään manuaalisen työn poistaminen. Kyse on työnkulun parantamisesta tiimien, järjestelmien ja päätösten välillä, jotta työntekijät voivat saavuttaa merkittävämpää edistystä sillä energialla ja sitoutumisella, jota he jo tuovat mukanaan työtehtäviinsä.

Suomessa 73 prosenttia vastaajista sanoo, että tekoäly lisää luottamusta päätöksiin, kun työntekijät voivat luottaa taustalla oleviin järjestelmiin ja tietoihin. Lisäksi 82 prosenttia sanoo, että heidän organisaationsa luottaa muutamaan luotettavaan järjestelmään, kun panokset ovat korkeat, mikä vastaa EMEA-alueen tulosta.

Suomalaisille organisaatioille luotettavat järjestelmät, luotettavat tiedot ja selkeät prosessit voivat tarjota perustan tekoälyn hyödyntämiselle tavalla, joka vahvistaa sekä työntekijäkokemusta että liiketoiminnan tuloksia.

– Suomen mahdollisuus on käyttää tekoälyä vahvistamaan niitä vahvuuksia, joita työntekijät jo tuovat mukanaan työhönsä”, sanoo Jonathan Randle. ”Kun tekoäly on kytketty dataan ja prosesseihin, joihin työntekijät luottavat, se voi vapauttaa päivittäisestä työstä entistä enemmän taustakoordinointia. Tämä antaa sitoutuneille työntekijöille enemmän kapasiteettia keskittyä järkeviin päätöksiin, merkitykselliseen edistymiseen ja tuloksiin, jotka luovat arvoa organisaatiolle.

Selvityksen toteutti The Harris Poll Workdayn toimeksiannosta maailmanlaajuisesti verkossa 2.–24. maaliskuuta. Siihen osallistui 6 100 henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, IT:n ja operatiivisen toiminnan ammattilaista. Vastaajat ovat kokopäiväisesti työssä organisaatioissa, joissa on vähintään 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on vähintään sata miljoonaa dollaria. Kaikki vastaajat käyttävät aktiivisesti tekoälyä organisaatiossaan ja omassa tehtävässään. Vastaajana olleet ylimmän johdon edustajat osallistuvat myös itse aktiivisesti organisaationsa tekoälystrategian kehittämiseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suomalaiset kokevat tekoälyn tuovan käytännön hyötyjä

Yli puolet vastaajista katsoo, että tekoäly on lyhentänyt tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa niissä tehtävissä, joissa sitä käytetään.

Suomalaiset työntekijät suhtautuvat työhönsä erittäin myönteisesti ja kokevat tekoälyn tuovan käytännön hyötyjä erityisesti työtehtävien nopeammassa suorittamisessa. 73 prosenttia vastaajista kertoo, että tekoälytyökalut tai tekoälypohjaiset ominaisuudet ovat parantaneet heidän päivittäistä työkokemustaan.

Mikä tekee suomalaisesta kesämökistä kodin tuntuisen?

On mökkejä, joille ajetaan perjantai-iltana ja joissa tunnetaan välittömästi, että ollaan paikalla, jossa pitää olla. Tuttu haju ovea avatessa, tietty ääni laudoista jalkojen alla, se näkymä ensimmäisestä ikkunasta. Ja sitten on mökkejä, joissa viikonloppu kuluu ihan mukavasti, mutta jotka eivät koskaan tuntuneet aivan omilta. Ero ei yleensä ole koossa tai varustetasossa.

Eikö veronpalautus tullut tilille? – Syynä voi olla puuttuva tilinumero tai puolison tekemät muutokset

Elokuun veronpalautuspäivä 3. elokuuta on asiakasmäärältään vuoden suurin. 2,1 miljoonalle suomalaiselle palautetaan silloin yhteensä 1,1 miljardia euroa. Veronpalautukset eivät välttämättä näy tilillä heti aamulla.

Suomalaiset syövät entistä enemmän riisiä

Riisin kulutus on noussut viimeisten viiden vuoden aikana tasaisen nousevaan tahtiin.

Suomalaiset syövät entistä enemmän riisiä. Riisin kulutus on noussut viimeisten viiden vuoden aikana tasaisen nousevaan tahtiin. Muutos näkyy kauppojen hyllyillä niin riisin kuin riisinkeitinten myynnissä.

Miksi osa ihmisistä on kipuherkempiä?

Miksi osa ihmisistä on kipuherkempiä? Miten luonto voi vaikuttaa terveyteen ja kivun kokemiseen? Entä miten hengityksellä voidaan vaikuttaa kehoon, mieleen ja kipuun?

Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vuodentakaista vähemmän

Alkuvuoden aikana vapaa-ajanasuntolainoja on nostettu hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien mökkilainojen keskikorko oli kesäkuussa korkeampi kuin vuosi sitten. Aiempaa suurempi osa uusista mökkilainoista sidottiin kolmen tai kuuden kuukauden euriborkorkoon.

Kysely: Joka neljäs suomalainen epäilee juristin motiiveja mutta luottaa hänen osaamiseensa

Suomalaiset arvostavat juristien ammattitaitoa, mutta moni epäilee näiden motiiveja. Ammattikuntaa pidetään etäisenä ja jopa ahneena. Tulokset käyvät ilmi Fondian teettämästä kyselystä. Kun tekoäly hoitaa alan rutiinityöt sekunneissa, alan perinteiseltä tuntilaskutukselta putoaa pohja. Tulevaisuudessa asiakas ei maksa pykälien ulkoa muistamisesta, vaan luottamuksesta ja inhimillisestä ongelmanratkaisusta. Työsarkaa riittää: vain murto-osa suomalaisista ajattelee, että juristit ovat helposti lähestyttäviä.

Järvien vedenpinnat normalisoituneet Varsinais-Suomessa

Tammerkoski 29. heinäkuuta.

Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa.

Aurajoesta löydettiin vainaja

Lounais-Suomen poliisi sai keskiviikkona iltapäivällä kello 14 hätäkeskuksen kautta ilmoituksen mahdollisesta vainajasta Aurajoessa Turussa.

Poliisi: Rattijuopumusten määrä vähentynyt

Poliisi on usean vuoden ajan toteuttanut Päihteet, ajoterveys ja vesiliikenteen valvonta -kausiteemaa. Tänä vuonna ovat huomion kohteena olleet 29.6.–26.7. erityisesti ajokykyyn vaikuttavien tekijät, kuten päihteet, lääkkeet ja ajoterveys.

Niko Lehtiranta hallitsi SM-viikonloppua Motoparkissa – saldona kaksi voittoa

Niko Lehtiranta.

Ratamoottoripyöräilijä Niko Lehtiranta jatkoi vahvoja otteitaan viikonloppuna Virtasalmen Motoparkissa ajetussa Suomen ratamoottoripyöräilyn SM-sarjan toisessa osakilpailussa. Lehtiranta voitti viikonlopun molemmat Superbike-luokan kilpailut ja hallitsi tapahtumia käytännössä alusta loppuun.

Fosforilannoitteiden saatavuutta vahvistetaan maatalouden huoltovarmuuden turvaamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriön määräaikainen asetus fosforilannoitteiden saatavuuden turvaamiseksi tulee voimaan 1. elokuuta. Muutoksella laajennetaan väliaikaisesti epäorgaanisten fosforilannoitteiden hyväksyttäviä hankintalähteitä ja vahvistetaan maatalouden toimintaedellytyksiä kansainvälisten markkinahäiriöiden aikana.

Kalatalouden tuotot vähenivät vuonna 2024

Kalatalouden tuotot olivat 846 miljoonaa euroa vuonna 2024. Se on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuotot vähenivät kaikilla kalatalouden toimialoilla. Kalatalouden nettotulos heikkeni huomattavasti edellisvuodesta ja oli yhteensä 6,1 miljoonaa euroa.

Eurojackpotin potti kohoaa 17 miljoonaan euroon

Eurojackpotin arvonnassa ei tiistai-iltana löytynyt täysosumaa, joten perjantaina tarjolla on noin 17 miljoonan euron päävoitto.

Palosirkka on vuoden hyönteinen

Palosirkka on paahteisten ympäristöjen heinäsirkkalaji, jonka koiraat tunnistaa lentohyppyjen aikana paljastuvista oranssinpunaisista takasiivistä.

Suomen Hyönteisseura on valinnut kolmatta kertaa vuoden hyönteisen, ja vuonna 2026 laji on palosirkka. Se on suurikokoinen ja tumma heinäsirkka, joka on taantunut paahteisten elinympäristöjen häviämisen myötä.

Geenit osoittavat keskushermoston merkityksen fibromyalgian taustalla

Suuri kansainvälinen tutkimus on löytänyt uusia fibromyalgialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä. Löydös auttaa ymmärtämään fibromyalgian syntyä ja voi vauhdittaa uusien hoitojen kehittämistä.

Kysely: Joka kolmas työssäkäyvä ei palaudu kunnolla vuosilomalla

Suomalaiset kaipaavat huomattavasti pidempiä lomia.

Kolmasosa suomalaisista työssäkäyvistä palautuu heikosti vuosilomalla, paljastaa SD Worxin teettämä selvitys. Palautuminen on selvästi heikointa 25–44-vuotiaiden keskuudessa. Naisilla on enemmän ongelmia palautumisessa kuin miehillä ja suorittavan työn tekijöillä enemmän kuin asiantuntijoilla. Lähes puolet suomalaisista kokee, ettei esihenkilö kannusta riittävään lomanviettoon. Suomalaiset kaipaavat huomattavasti pidempiä lomia: ihannemäärä lomaa olisi keskimäärin kymmenen päivää nykyistä enemmän.

Lainsäädännön arviointineuvosto: Hoidon tarpeen arvioinnin automaatiota koskevan lakiesityksen vaikutusarvioita täydennettävä

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Esityksen taustasta, tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä saa hyvän käsityksen. Vaikutusarviointeja tulee vielä tarkentaa useilta osin ennen hallituksen esityksen antamista.

Näköislehti

Urheilu

Niko Lehtiranta hallitsi SM-viikonloppua Motoparkissa – saldona kaksi voittoa

Niko Lehtiranta.

Ratamoottoripyöräilijä Niko Lehtiranta jatkoi vahvoja otteitaan viikonloppuna Virtasalmen Motoparkissa ajetussa Suomen ratamoottoripyöräilyn SM-sarjan toisessa osakilpailussa. Lehtiranta voitti viikonlopun molemmat Superbike-luokan kilpailut ja hallitsi tapahtumia käytännössä alusta loppuun.

Benjamin Sylvestersson ajoi kahdesti podiumille ja nousi pistejohtoon Saksan ADAC GT4 -sarjassa

Benjamin Sylvestersson on kotoisin Paraisilta.

Benjamin Sylvestersson ajoi kahdesti podiumille Saksan ADAC GT4 -sarjassa ja nousi pistejohtoon. Viikonloppuna ajettu Oscherslebenin osakilpailu onnistui hyvin. Sylvestersson saavutti ajoparinsa Gabriele Pianan kanssa molemmissa kilpailulähdöissä podiumin ajaen kolmanneksi ja toiseksi. Sijoitusten ansiosta pari nousi kärkeen sarjan pisteissä.

Juhani Jasusta Suomen Jääkiekkoilijat ry:n vt. toiminnanjohtaja

Juhani Jasu.

Suomen Jääkiekkoilijat ry:n (SJRY) hallitus on nimittänyt Juhani Jasun yhdistyksen vt. toiminnanjohtajaksi. Jasu aloitti tehtävässä 27. heinäkuuta kuuden kuukauden määräaikaisella sopimuksella. Hän on toiminut SJRY:n hallituksessa viimeisen kolmen vuoden ajan ja erosi heinäkuussa hallituksesta ennen toiminnanjohtajan sopimuksen käsittelyä ja allekirjoittamista.

TPS-kiekkoilijoita nähdään nuorisomaajoukkueissa

Jesse Pärssinen.

TPS pelaajia nähdään kesän aikana Suomen nuorisomaajoukkueiden mukana. Jeremi Virtanen ja Jesse Pärssinen on valittu Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueeseen, kun joukkue osallistuu World Junior Summer Showcase -turnaukseen Kanadan Windsorissa 26.7.–1.8. Turnauksessa pelaavat Suomen lisäksi Kanada, Ruotsi sekä Yhdysvallat kahdella joukkueellaan.

Otteluanalyysi: Gnistan kuritti Interiä jo toisen kerran tällä kaudella

Joakim Latonen.

Kirpoaako Interin ote jalkapalloilun Veikkausliigan mestaruudesta? Inter kärsi Kupittaalla kirvelevän tappion Gnistanille maalein 1–2. Se oli Interin toinen tappio tällä kaudella. Ne on kärsitty samalla joukkueelle eli Gnistanille. Interin ero kärkijoukkue KuPSiin kasvoi jo viiteen pisteeseen. Gnistan nousi sarjataulukossa neljänneksi.

Tomi Väkiparta ja TPS jatkosopimukseen

Tomi Väkiparta.

Turun Palloseura on solminut 2+1-vuotisen jatkosopimuksen keskikenttäpelaaja Tomi Väkiparran kanssa. 18-vuotias Väkiparta pelaa debyyttikauttaan Veikkausliigassa. Hänellä on tällä hetkellä vyöllään seitsemän liigapeliä. Väkiparta on noussut määrätietoisella työnteolla askel kerrallaan pelaamaan korkeamman sarjatason pelejä. Porissa syntynyt nuorukainen nousi aikanaan FC Jazzin miesten edustusjoukkueeseen jo 15-vuotiaana.