Suomalaisten itseluottamus rahankäyttäjinä on korkea, vaikka rahankäyttö kesällä on enemmistölle suunnittelematonta. Raha antaa suomalaiselle rauhaa ja turvaa enemmän kuin onnellisuutta. Henkilöä, jolla on vaurautta, pidetään itsevarmana ja tarkkana, mutta myös pihinä ja ahneena.

Liikkeenjohdon konsultointiyhtiö VALOR Partners selvitti suomalaisten suhdetta rahaan pintaa syvemmältä valtakunnallisella ”Suomalaiset ja raha” -kyselyllä, johon vastasi heinäkuussa tuhat suomalaista väestöjakaumaa edustavalla otoksella 19–79-vuotiaista.

Viime vuosina on selvitetty useammankin kyselyn voimin, kuinka paljon suomalaiset aikovat käyttää rahaa kesälomallaan. Tuloksissa on ollut melko paljon eroavaisuuksia. Suunnittelevatko suomalaiset ylipäänsä rahankäyttöään? Tulos on selvä: 58 prosenttia suomalaisista ei suunnittele kesän ja kesäloman rahankäyttöään etukäteen.

Vain 14 prosenttia oli samaa mieltä väittämästä ”pysyn suunnittelemassani budjetissa kesällä / kesälomalla”, ja 42 prosenttia kertoi tekevänsä normaalia enemmän heräteostoja kesällä tai kesälomalla.

Heräteostojen tekijöissä korostuivat jonkin verran naiset, joista 47 prosenttia myönsi tekevänsä normaalia enemmän heräteostoja kesällä, miehistä 37 prosenttia. Mitä nuorempi vastaaja oli, sitä todennäköisemmin hän teki heräteostoja juuri kesäisin: 61 prosenttia 18–24-vuotiaista, 44 prosenttia 45–54-vuotiaista, mutta enää 25 prosenttia 65–79-vuotiaista.

Suunnittelemattomuudesta huolimatta 58 prosenttia suomalaisista piti itseään melko (46 %) tai erittäin (12 %) hyvinä rahankäyttäjinä. Keskinkertaisina rahankäyttäjinä piti itseään 30 prosenttia, melko huonoina 11 prosenttia ja erittäin huonoina yksi sadasta.

– Suomalaisten itseluottamus rahankäytön suhteen on yllättävänkin korkea verrattuna oman talouden suunnitelmallisuuteen, kansanluonteeseemme kuuluva vaatimattomuus ei tule tässä asiassa esiin, toteaa vastaava tutkija Isa Merikallio Valor Partners Oy:stä tiedotteessa.

Nuorimpien itseluottamus oli korkea, vaikka kokemusta rahankäytöstä ei vielä ole kertynyt: 18–24-vuotiaista nuorista 61 prosenttia arvioi itsensä melko tai erittäin hyviksi rahankäyttäjiksi, yhtä moni kuin 65 vuotta täyttäneistä. 25–34-vuotiaiden kohdalla luottamus oli puolestaan kaikista ikäluokista alimmalla tasolla: 51 prosenttia piti itseään erittäin tai melko hyvänä rahankäyttäjänä.

– Nuorelle on toki tärkeääkin uskaltaa luottaa itseensä, vaikkei kokemusta vielä ole. Itsenäistyminen ja perheellistyminen tuovat nuorille aikuisille varmasti kirpaisevaakin realismia omiin kykyihin hallita taloutta. Eläkeikään mennessä itseluottamusta sitten on jo karttunut elämänkokemuksen myötä, arvelee Merikallio.

Myös koulutus lisäsi taloudellista itseluottamusta: yliopiston tai korkeakoulun käyneistä 18 prosenttia piti itseään erittäin hyvinä rahankäyttäjinä, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 14 prosenttia, lukion suorittaneista kymmenen prosenttia, ammatillisen koulutuksen suorittaneista yhdeksän prosenttia ja peruskoulun suorittaneista enää seitsemän prosenttia.

Tulotaso korreloi vielä koulutustakin enemmän taloudellisen itseluottamuksen kanssa: yli 100 000 euron vuosittaisten bruttotulojen talouksissa asuvista 25 prosenttia piti itseään erittäin hyvinä rahankäyttäjinä, alle 35 000 euron talouksissa asuvista vain seitsemän prosenttia.

Selvitimme myös, millaisia tunteita suomalaiset liittävät mielikuvissaan tai kokemuksistaan tilanteeseen, jossa heillä on rahaa enemmän kuin he tarvitsevat. Vastaajat valitsivat isosta joukosta adjektiiveja ne, jotka parhaiten kuvasivat heidän mielikuvaansa tai kokemustaan tilanteesta, jossa heillä on enemmän rahaa kuin tarvitsevat.

Huolettomuuden (63 %) tai vapauden (59 %) tunteiden jälkeen turvallisuuden (61 %), varmuuden (42 %) ja rauhallisuuden (41 %) tunteet olivat suomalaisille yleisimpiä assosiaatioita. Vasta näiden jälkeen tulivat onnellinen (38 %), iloinen (32 %) tai helppo (29 %) tunne.

Vain vähemmistö liitti taloudellisesti hyvään elämäntilanteeseen elämyksellisyyttä; turvallisuus ja rauhallisuus painottuivat selvästi enemmän.

– Mitä tarkoittaa kulutuksen kasvutoiveiden ja sijoittamisen kannalta se, että ylimääräiseen rahaan assosioidaan turvallisuutta, varmuutta ja rauhallisuutta, kysyy Merikallio.

Nuorimmat vastaajat liittivät hyvään rahatilanteeseen muista ikäryhmistä poiketen myös iloa, spontaaniutta, helppouden tunnetta ja muita enemmän elämyksellisyyttä.

Vaurauteen ei liitetty myöskään arvostetuksi tulemisen tunnetta: vain yhdeksän prosenttia liitti tunteen ”arvostettu” mielikuvaansa tai kokemukseensa elämäntilanteesta, jossa rahaa on yli tarpeen.

Raha vaikuttaa antavan suomalaisten kaipaamia tunteita, etenkin turvaa, rauhaa ja vapautta.

Kyselyllä selvitettiin myös suomalaisten mielikuvaa ihmisestä, jolla on enemmän rahaa kuin hän tarvitsee. Itsevarma, itsenäinen, tarkka, järkevä sekä pihi ja ahne olivat eniten liitetyt adjektiivit.

Esimerkiksi rehellinen, reilu, aito, empaattinen, vastuullinen, antelias tai vaatimaton liitettiin vain harvoin kuvaamaan vaurasta ihmistä suomalaisten mielikuvissa. Myöskään esimerkiksi mutkaton, välitön, elämäniloinen tai huumorintajuinen eivät suomalaisten mielestä kuvanneet tällaista ihmistä.

– Voidaankin kysyä, onko tämä mielikuva vauraasta ihmisestä sellainen hahmo, johon suomalainen haluaa samaistua – vaikuttaako tämä myös alitajuisesti kiinnostukseemme pyrkiä kohti vaurautta, pohtii Merikallio.

Yli 100 000 euron vuositulojen talouksissa asuvien mielikuvat vauraasta henkilöstä olivat myönteisempiä. Heillä korostuivat luonnehdinnat ”itsenäinen” (40 %), ”tarkka” (36 %) ja ”järkevä” (31 %). Myös ”huolta pitävän” liitti heistä” 20 prosenttia (10 % kaikista) ja ”vastuullisen” joka neljäs. ”Pihin” tai ”ahneen” puolestaan valitsi heistä vain kahdeksan prosenttia (vs. 20 % kaikista).

18–24-vuotiaiden nuorten mielikuvissa henkilöstä, jolla on enemmän rahaa kuin hän tarvitsee, korostui muihin ikäryhmiin verrattuna ”harkitseva ja hillitty”. Tämän lisäksi ”vastuullisen” liitti vauraaseen henkilöön aikuisista poiketen joka viides nuorista, toisaalta taas ”röyhkeän” ja ”itsekkään” yhtä moni.

65–79-vuotiailla korostuivat ”itsenäinen” (42 %) sekä ”pihi” (23 %). Samoin naisilla korostui ”itsenäinen” (42 %) verrattuna miehiin (31 %).

Data on kerätty Bilendin valtakunnallisessa verkkopaneelissa 8.–12. heinäkuuta. Bilendi on korkeimman laatuluokituksen saanut kansainvälinen, ISO-standardoitu kuluttajapaneeli.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)