Oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen on läpileikkaava tavoite kaikissa esi- ja perusopetuksen sekä toisten asteen koulutuksen uudistuksissa, joita on viime vuosina tehty. Mittavin jo voimaan tullut muutos on oppimisen tuen uudistus. Mobiililaiterajoituksia seuraa tänä syksynä liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Seuraavana vuorossa on osaamistakuu, joka uudistaa perusopetuksen arvioinnin elokuun 2028 alusta.

Alkavalla lukuvuodella uutta ovat liikunnallisen elämäntavan edistäminen esi- ja perusopetuksessa, maahanmuuttajataustaisten perusopetuksen oppilaiden valmistavan opetuksen lisäopetus ja täsmennykset suomi ja ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetukseen, oppimisen tuen uudistus ammatillisessa koulutuksessa sekä englanninkielisen lukiokoulutuksen alkaminen.

Esi- ja perusopetuksen järjestäjille tullut velvoite edistää liikunnallista elämäntapaa opetuksen ohessa on jatkoa vuosi sitten voimaan tulleille mobiililaiterajoituksille. Viime lukuvuoden alusta alkaen puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä on rajoitettu oppitunneilla. Käyttö on sallittua vain opettajan luvalla joko opiskelutarkoituksiin tai terveydellisistä syistä.

Opetushallitus on suositellut, että koulut rajoittaisivat järjestyssäännöissään oppilaiden puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä oppituntien lisäksi myös opetuksettomana aikana. Suositus koskee myös esiopetusta ja sitä täydentävää varhaiskasvatusta. Lisäksi suositellaan että lasten puhelimet pysyvät esimerkiksi repuissa myös aamu- ja iltapäivätoiminnan, kerhojen ja Harrastamisen Suomen malliin liittyvän toiminnan aikana.

Tästä syksystä alkaen esi- ja perusopetuksen järjestäjien on päivitettävä toimintakulttuuriaan edelleen siten, että kaikki lapset ja nuoret saavat arjessaan mahdollisuuden liikkua.

Koulupäivän aikana tapahtuvan liikkumisen hyödyistä oppimiselle ja hyvinvoinnille on vahvaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Sillä voidaan vaikuttaa myönteisesti keskittymiseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja kouluviihtyvyyteen.

Oppimisen tuki uudistui esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa 1.8.2025. Nyt vuotta myöhemmin vuorossa on ammatillinen koulutus, jossa uudistus astui voimaan 1.8.2026.

Kaikilla koulutusasteilla keskeisin muutos on kulttuurinen: tukea täytyy tarjota aiempaa ennakoivammin, hyvinvointia tukien ja haasteita ehkäisten. Lakeihin on kirjattu entistä selkeämmin oppilaan ja opiskelijan oikeus tukeen.

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksessa tavoitteena on, että tarvittava tuki toteutuu jokaisessa opetusryhmässä eli ryhmäkohtaisena tukena. Niin oppimista kuin käyttäytymistäkin tuetaan ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja yhteisössä. Yksilöllisemmät, lapsi- tai oppilaskohtaiset tukitoimet suunnitellaan erikseen niille, jotka näitä ryhmäkohtaisen tuen lisäksi tarvitsevat.

1.8.2026 voimaan astuneessa ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen uudistuksessa tavoitteet ovat yhtenevät: Tuki on osa päivittäistä opetusta ja ohjausta, ei enää irrallinen pala. Opiskelijalla on oikeus tukeen matalalla kynnyksellä koko opintojensa ajan. Jokaisen on voitava edetä opinnoissaan, suorittaa tutkinto ja siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin.

Kaikkien alakoululaisten perustaitoja ja etenkin opetuskielen osaamista lähdettiin vahvistamaan elokuussa 2025, kun luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen lisättiin opetustunteja. On syytä muistaa, että lukemisen sujuvuus ja luetun ymmärtäminen vaikuttavat oppimiseen kaikissa oppiaineissa. Säännöllisen ohjatun lukemisen, kirjallisuuden monipuolisen käytön sekä kirjasto- ja kotiyhteistyön tulee olla osa koulun arkea, ei ainoastaan yksittäisen oppiaineen vastuulle kuuluva tehtävä.

Elokuusta alkaen voimaan tulee uusia muutoksia, jotka tähtäävät erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuskielen taitojen vahvistamiseen. Perusopetuksen järjestäjät voivat tarjota valmistavan opetuksen lisäopetusta vuoden ajan oppilaille, jotka ovat siirtyneet valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Valmistava opetus on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä riitä tavallisessa perusopetusryhmässä opiskeluun.

Nyt on täsmennetty, mitä suomen tai ruotsin oppimäärää kullekin maahanmuuttotaustaiselle oppilaalle opetetaan: lähtökohtana on suomen tai ruotsin kielen todellinen taito, ei väestötietojärjestelmään merkitty äidinkieli.

Eduskunta päätti osaamistakuuta koskevasta lakimuutoksesta kesäkuussa. Kyse on mittavasta uudistuksesta, joka tuo perusopetuksen arviointiin kansallisesti yhtenäiset menettelyt. Myös esiopetukseen arviointiin tulee muutoksia. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen nuori saa riittävät perustaidot jatko-opintoihin.

Opetushallitus uudistaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet lokakuun 2027 loppuun mennessä. Työhön kutsutaan mukaan muun muassa tutkijoita, opettajia, rehtoreita ja varhaiskasvatuksen johtajia.

Perusteuudistuksessa jokaiseen oppiaineeseen ja jokaiselle vuosiluokalle määritellään kansalliset kriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Oppilaan on saavutettava kaikissa oppiaineissa vähintään arvosana 5 eli vähimmäisosaamistaso, jotta hän voi edetä seuraavalle luokalle.

Paikalliset opetussuunnitelmat täytyy päivittää perusteiden mukaisiksi 1.8.2028 mennessä, jolloin muutokset tulevat käytäntöön.

Uutta englanninkielistä lukiokoulutusta toteuttaa seitsemän lukiota elokuusta 2026 alkaen. Luvan koulutuksen järjestämiseen myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Englanninkielistä lukiokoulutusta järjestävät Aviapoliksen lukio (Vantaa), Englantilaisen koulun lukio (Helsinki), Helsingin kielilukio, Jyväskylän Lyseon lukio, Oulun Lyseon lukio, Porin lukio ja Pyynikin lukio (Tampere).

Englanninkieliseen lukiokoulutukseen on valittu 132 opiskelijaa, aloituspaikkoja on 170. Englanninkielisiä ylioppilastutkinnon kokeita voi suorittaa syksystä 2028 alkaen.

Koulutus on tarkoitettu Suomessa asuville, peruskoulun tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen suorittaneille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä lukio-opinnoista suoriutumiseen suomeksi tai ruotsiksi.

Ehtona on, että nuorten lukiokoulutukseen hakeutuva on opiskellut Suomessa perusopetuksessa enintään 3 vuotta tai aikuislukioon hakeutuva on asunut maassa enintään kolme vuotta. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta vaaditaan muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa.

Aamuset-kaupunkimeia (AKM)