Lähes joka kolmas suomalainen ei säästä säännöllisesti tai lainkaan, kertoo tuore selvitys. Suomalaisten suosituin säästämisen tavoite on puskuri pahan päivän varalle. Selkeälle enemmistölle säästäjistä on tärkeää, että säästöistä saa myös tuottoa, mutta silti iso osa suomalaisista säästää edelleen käyttötilille. Tavallista käyttötiliä parempikorkoisiin säästötileihin liittyy usein ennakkoluuloja.

Säännöllinen säästäminen ei kuulu kaikkien suomalaisten arkeen, osoittaa Suomessa rahoitusratkaisuja tarjoavan Bigbankin selvitys. Iro Researchin toteuttamaan kyselyyn osallistui tuhat suomalaista.

– Suomalaisia pidetään perinteisesti säästäväisenä kansana, mutta totuus on, että lähes joka kolmas (29 %) suomalainen ei säästä säännöllisesti tai lainkaan, Bigbankin Suomen maajohtaja Inka Hedenstam sanoo tiedotteessa.

Pienituloisilla ja nuorilla säästäminen painottuu erityisesti pienempiin, alle tuhannen euron hankintoihin. Joka kolmas pienituloinen säästäjä (34 %) laittaa sivuun kuitenkin jopa sata euroa kuukaudessa.

Hedenstam kannustaa jokaista suomalaista säästämään edes vähän.

– Tärkeintä on päästä alkuun ja tehdä säästämisestä säännöllinen tapa. Pienellekin säästösummalle kannattaa antaa mahdollisuus kasvaa.

Lähes 59 prosenttia suomalaisista säästäjistä kertoo säästävänsä pahan päivän varalle, ja 26 prosenttia säästää eläkepäiviä varten. Joka viides (21 %) tavoittelee säästämisellä vaurastumista ja 36 prosenttia säästää jotain tiettyä hankintaa varten. 38 prosentilla suomalaisista säästäjistä ei ole tarkkaa tavoitetta tai hankintakohdetta säästöilleen.

Säästämisen tavat vaihtelevat myös sukupuolten välillä. Suomalaisista säästävistä miehistä 32 prosenttia kertoo säästävänsä rahaa sijoittamalla osakkeisiin, kun taas naisista osakesäästämistä harjoittaa 14 prosenttia. Naiset puolestaan suosivat säästötilejä hieman miehiä enemmän.

Suomen Pankin marraskuisen selvityksen mukaan suomalaisilla on talletuksia 115,7 miljardin euron edestä. Hedenstam pitää käsittämättömänä, kuinka tästä summasta noin 70 miljardia lojuu käyttötileillä.

Hänestä suomalaisten säästötavoitteet ja käytännön toiminta eivät välttämättä kohtaa – suomalaiset pitävät säästöille saatavaa tuottoa tärkeänä, mutta käytännössä säästöt jäävät kuitenkin käyttötilille.

– Tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas suomalainen säästäjä (29 %) kertoo säästävänsä tavalliselle käyttötilille. Myös 70 prosenttia pahan päivän varalle säästävistä pitää säästöjään käyttötilillä, Hedenstam kertoo.

Kuitenkin jopa kolme neljästä säästäjästä (75 %) kokee tuoton tärkeänä tekijänä säästämisessä. Tuoton merkitys korostuu erityisesti suuremmissa tuloluokissa, joissa myös säästösummat voivat olla suurempia. Joka neljäs (24 %) taas ei ole valmis ottamaan lainkaan riskiä paremman tuoton vuoksi.

– Säästämiseen ei tarvitse liittyä suurta riskiä, ja turvallisuudenhakuiselle korkeakorkoisempi esimerkiksi säästötili on luonteva vaihtoehto. Säästötililtä voi saada käyttötiliä parempaa korkoa ilman sijoittamiseen liittyvää arvonvaihtelun riskiä, Hedenstam sanoo.

Hänen mukaansa turvallisia säästötilejä ei välttämättä uskalleta ottaa käyttöön tai niihin liittyy ennakkoluuloja. Tutkimus osoittaa, että useampi kuin joka neljäs säästäjistä (27 %) ei halua siirtää rahojaan parempikorkoiselle säästötilille, koska uskovat niihin liittyvän erilaisia rajoituksia.

– On yleinen väärinkäsitys, että säästötileihin liittyy hankalia ehtoja. Useat säästötilit toimivat samalla tavalla kuin käyttötili, mutta ilman maksukorttia. Rahojen nostoon ei välttämättä liity lainkaan rajoitteita tai viiveitä. Jokaisella suomalaisella kannattaisi olla käyttötilin ohella korkeampaa korkoa tarjoava säästötili, Hedenstam kannustaa.

Iro Research toteutti suomalaisten säästämisen ja sijoittamisen käytänteitä selvittävän selvityksen Bigbankin toimeksiannosta toukokuussa. Selvitys toteutettiin internetissä Iro Researchin valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Kyselyyn osallistui yhteensä tuhat vastaajaa ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)