Ennuste: Väestön ikääntyminen kasvattaa matkakorvausmenoja yli 50 miljoonalla eurolla vuoteen 2040 mennessä
Kelan tutkimuksen mukaan sairausvakuutuksen matkakorvausmenot kasvavat tulevina vuosina pelkästään ikärakenteen muutoksen vuoksi nykyisestä 343 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä. Kasvu painottuu erityisesti Uudellemaalle.
Matkakorvausmenot kasvavat vuoteen 2040 mennessä yli 50 miljoonalla eurolla pelkästään väestön ikääntymisen seurauksena, arvioidaan Kelan tuoreessa raportissa. Arvio ei sisällä inflaation vaikutusta tai muita mahdollisia menoihin vaikuttavia muutoksia.
Kela maksoi vuonna 2024 matkakorvauksia 343 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan menot nousisivat pelkästään väestön ikääntymisen vuoksi noin 370 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, noin 390 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä ja noin 400 miljoonaan euroon vuoteen 2040 mennessä.
– Mitä ikääntyneemmästä väestöstä puhutaan, sitä enemmän heille maksetaan matkakorvauksia. Siksi väestön ikääntyminen kasvattaa menoja voimakkaasti, vaikka matkakorvausten saaminen ei yleistyisi missään ikäryhmässä eivätkä palvelut kallistuisi, sanoo Kelan erikoistutkija Päivi Tillman tiedotteessa.
Ennusteessa on hyödynnetty ikäryhmittäisiä vuoden 2024 matkakorvaustietoja ja Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennustetta.
Matkakorvauksissa on merkittäviä alueellisia eroja. Niihin vaikuttavat muun muassa väestön ikärakenne, sairastavuus sekä etäisyydet terveyspalveluihin.
Pitkien välimatkojen vuoksi matkakorvausmenot ovat henkilöä kohden erityisen suuret Pohjois- ja Itä-Suomessa. Toisaalta väestönkasvu lisää matkakorvausten kokonaissummaa etenkin Uudenmaan alueilla.
Viime vuonna Kela maksoi matkakorvauksia noin 610 000 henkilölle yhteensä 4,6 miljoonasta matkasta. Valtaosa korvatuista matkoista oli taksimatkoja.
– Matkakorvauksissa alueelliset erot ovat luonnollinen osa järjestelmää. Niiden tarkoitus on mahdollistaa suomalaisille hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta, Tillman sanoo.
Hyvinvointialuekohtainen ennuste osoittaa, että matkakorvausmenojen kasvu ei jakaudu tasaisesti eri puolille Suomea. Suhteellisesti suurinta kasvun arvioidaan olevan Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Joillakin alueilla, kuten Kainuussa ja Etelä-Savossa, matkakorvausmenojen arvioidaan pitkällä aikavälillä vähenevän väestökehityksen seurauksena.
Selvityksen mukaan hyvinvointialueuudistus ei toistaiseksi näy matkakorvausten kokonaiskehityksessä merkittävinä muutoksina, vaikka alueiden välillä on havaittavissa eroja.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

















