Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Suomea ottamaan johtajuutta EU:n pohjoisista liikenneyhteyksistä: seuraavan hallituksen tulee käynnistää suunnittelu siitä, kuinka Suomesta ja sen eri alueilta pystytään jatkossa kytkeytymään kansainvälisille markkinoille ja liikenneverkostoihin. Suomen tulevaa saavutettavuusstrategiaa koskeva valmistelutyö aloitetaan EK:n ja sen toimialaliittojen johdolla. Selvityksen toteuttavat Destia, Ramboll ja Miltton.

Geotalouden uusi aikakausi siirtää Suomen painopistettä entistä enemmän länteen – myös fyysisesti ja liikenteellisesti. Elinkeinoelämä vetoaa, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan pääministeritasoiseksi kärkihankkeeksi ja EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi Suomen kansainvälinen saavutettavuus - meriliikenteen, lentoyhteyksien sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen vaiheittain kohti vuotta 2060.

Saavutettavuudessa ei ole kyse vain liikenneväylistä, vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Kyse on siitä, kuinka Suomesta päästään tulevaisuudessa kiinni kansainvälisiin markkinoihin, matkailijavirtoihin, investointeihin, osaamiseen ja verkostoihin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Minna Helle.

– Suomen on syytä ottaa johtajuutta EU:n pohjoisten liikenneyhteyksien kehittämisessä. Seuraavan hallituksen on tärkeää hakea yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa keinoja, joilla kytkeydymme vahvemmin Eurooppaan panostamalla meri- ja lentoliikenteeseen sekä kiinteisiin yhteyksiin. Oikea hetki on nyt, kun EU haluaa panostaa jäsenmaiden välisiin liikenneverkkoihin ja niiden rahoitukseen valmistellaan isoa tasonnostoa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Palvelualojen työnantajat Palta ja Rakennusteollisuus RT käynnistävät Saavutettava Suomi 2060 -hankkeen. Siinä pureudutaan lähikuukausien aikana eritoten seuraaviin teemoihin, jotka elinkeinoelämä haluaa nostaa seuraavan hallituksen agendalle.

Kansainvälisessä saavutettavuudessa on huomioitava kattavasti ulkomaankaupan, tavara- ja palveluviennin sekä ihmisten liikkuvuuden, matkailun, työssäkäyntialueiden ja innovaatioverkostojen kehittäminen. Samoin on huomioitava teollisen tuotannon arvoketjut, vihreän siirtymän eteneminen ja investointien houkuttelu sekä huoltovarmuus, turvallisuus, sotilaallinen liikkuvuus ja Nato-yhteistyö.

Suomen saavutettavuus tulee nojaamaan tulevaisuudessakin meri- ja lentoliikenteeseen. Molempia koskee kustannuskilpailukyvyn haasteiden ohella siirtyminen kestäviin polttoaineisiin: Suomeen on luotava kokonainen uusi kestävien polttoaineiden ekosysteemi. Huomiota vaatii myös meriliikenteen sähköistyminen.

Suomen on alettava valmistautua vuosikymmenten päähän ulottuviin suurhankkeisiin EU:n määrittelemillä ydinverkkokäytävillä. Eurooppalaista raideleveyttä koskevalle Rail Nordica -hankkeelle on mahdollista saada merkittävää EU-rahoitusta seuraavalla monivuotisella budjettikaudella. Komissio esittää, että rahoitus tuplataan liikenneinfran osalta ja jopa kymmenkertaistetaan sotilaallisen liikkuvuuden osalta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)