Talous on kääntynyt kasvuun. Rakennusala on elpymässä mutta se ei tarkoita paluuta vanhaan. Asuinrakentaminen on ollut aiemmin rakennusteollisuuden selkäranka mutta ei ole enää jatkossa. Asuntoja rakennetaan tänä vuonna vain vähän, 13 000–15 000, eikä ensi vuosi lupaa mitään kummallisempaa. Pientä nousua korkeintaan.

Asuinrakentaminen on kutistumassa vain pieneksi osaksi koko rakentamista. Asuntokauppa takkuaa edelleen ja asuntojen hinnat ovat yhä laskussa. Uudistuotanto on yhä kalliimpaa, sillä kustannukset ovat nousussa.

Vanhojen ja uusien asuntojen hintaero on liian suuri, jotta uudistuotanto kannattaisi. Uutta ei aleta rakentaa mittavassa määrin ennen kuin vanhojen asuntojen hinta alkaa jälleen nousta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ala olisi lamassa.

Rakentamisen kakusta asuinrakentaminen muodostaa tänä vuonna enää 3,9 miljardia euroa. Vielä muutama vuosi sitten arvo oli 8,5 miljardia euroa. Ohi kiilaavat jo asuntojen korjaaminen (8,6 miljardia euroa), toimitilat (8,2), infra (7,4) ja muu korjaaminen (6,3).

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo arvioi, että Suomi on uuden suuren investointiaallon kynnyksellä. Haitari on iso, 29–336 miljardia euroa, koska kyse on arvioista. Kyse on niin sanotusta uudesta taloudesta vihreine siirtymineen ja tekoälyineen eli datakeskuksineen ja pilvipalveluineen.

Datakeskukset (55 miljardia euroa) eivät ole edes suurin kasvun ajuri. Energiarakentamisen eli sähköntuotannon investoinnit voivat kasvaa jopa 204 miljardiin euroon. Teollisen jatkojalostuksen potentiaali on 62 miljardia euroa, sähköinfran 17 miljardia euroa. Suuri osa tästä kaikesta olisi rakentamista.

Sykli on kääntynyt mutta tuotannon taso ei vielä riitä merkittävään kasvuun saati työllisyyden merkittävään paranemiseen.

Ylikuumenemisen merkkejä on silti jo ilmassa. Datakeskustyömaat vievät maarakentajat, terästuotanto yskii ja kustannukset kohoavat. Huoli osaavasta työvoimasta nostaa myös päätään.

Lasse Virtanen