Kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi jäi sote-uudistuksen jälkeen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen. Ne syövät valtaosan kuntien budjeteista.

Alhainen syntyvyys, muuttoliike ja väestön keskittyminen ajavat kuntia nyt eri suuntiin. Kasvavat kunnat tuskailevat paisuvan palvelutarpeen kanssa, kutistuvilta kunnilta loppuvat ne, joille palveluja järjestää.

Seurauksena on kustannustaakan epätasainen jakautuminen. Oppilasmäärä on laskussa mutta kustannukset eivät pienene. Pienissä muuttotappiokunnissa tarvitaan jatkossakin opettajia ja opetustiloja, vaikka oppilaita on yhä vähemmän. Kustannukset oppilasta kohtaan nousevat entisestään.

Kustannusten kasvu on tasaantunut muttei kääntynyt laskuun. Kunnat käyttivät viime vuonna esi- ja perusopetukseen 7,4 miljardia euroa, jossa on kasvua 1,4 prosenttia vuodesta 2024. Varhaiskasvatukseen käytettiin 4,2 miljardia euroa, 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.

Kalleinta perusopetuksen hinta oppilasta (7–15-vuotiaat) kohden oli Utsjoella, 32 633 euroa. Halvimmalla selvisi Rusko, jossa hinta oli 9 700 euroa. Kymmenen halvimman listalla on myös Paimio (10 557).

Varhaiskasvatus oli kalleinta lasta (0–6-vuotiaat) kohden Pelkosenniemellä, jossa hintaa kertyi 26 187 euroa. Halvinta oli Uuraisissa (7 769).

Varsinais-Suomessa perusopetuksen keskikustannus oli 13 276 euroa oppilasta kohden. Halvinta on suurissa ja kasvavissa kunnissa, kalleinta pienissä ja syrjäisissä kunnissa.

Varhaiskasvatuksen keskikustannus oli Varsinais-Suomessa 14 516 euroa lasta kohden. Halvinta oli Pöytyällä, kalleinta Paraisilla.

Turun erityisominaisuus on se, että muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien lasten määrä kasvaa poikkeuksellisen paljon, yhdeksän prosenttia viime vuonna. Kasvu oli suurten kaupunkien suurinta.

Erot kustannuksissa ovat jo valtaisia. Tämä pakottaa kunnat sopeutumaan. Kuntien väliselle yhteistyölle on kysyntää. Käynnissä on 36 yhteistyöhanketta, Varsinais-Suomessakin kaksi.

Lasse Virtanen