Linnakaupunkiin nousee puinen monitoimitalo
Siisti työmaa. Betonijäte puuttuu, samoin laudoituslaudat. Ruissalontielle rakennetaan kovaa kyytiä Linnakaupungin monitoimitaloa entisen vedenpuhdistamon alueelle. Runkoelementtejä pystytetään. Talosta tulee Suomen suurin massiivipuinen opetustila. Imatralla ja Lappeenrannassa on saman mittakaavan puisia koulutiloja mutta ne eivät ole massiivipuusta.
Valmista pitäisi olla niin, että elokuussa 2028 rakennus on valmis ottamaan vastaan koululaisia ja päiväkotilaisia. Kustannusarvio on noin 60 miljoonaa euroa.
Työtä tehdään kahdesta telttamaisessa suojassa. Työmaalla on ollut noin 70 työntekijää mutta määrä nousee pariin sataan.
Monitoimitaloa rakentaa allianssi, johon kuuluvat tilaaja eli Turun kaupungin omistama KOy Turun Monitoimitilat sekä rakentaja Hartela ja suunnittelija Lukkaroinen Arkkitehdit.
Puurakentaminen on yksi Turun kaupungin keinoista saavuttaa hiilineutraaliustavoite. Linnakaupungin monitoimitalon ohella puusta ollaan tekemässä 12 uutta päiväkotia sekä TVT Asuntojen asuinkerrostalot Uudentuvankadulla ja Tammitienkulmassa.
Esimerkkejä puurakentamisesta ovat myös Fuugan salit ja sisätilat, Kauppatorin paviljongit ja Linnanfältin asuinalue.
Monitoimitalon bruttoala on 15 200 bruttoneliömetriä. Talossa on koulu, päiväkoti ja liikuntatiloja.
Opetustiloihin siirtyvät aluksi Luolavuoren koulu (7.–9. luokat) ja Topeliuksen koulu (1.–9. luokat). Talossa on myös väliaikaistiloja 300–400 oppilaalle, päiväkoti kuudelle ryhmälle eli noin sadalle lapselle, koululaisten aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa sekä liikuntasali.
– Tilaa hyödynnetään mahdollisimman laajasti ympäri vuorokauden. Ei ole vain koulua ja päiväkotitoimintaa. Tiloja voidaan avata järjestöille ja yhteistyökumppaneille, kuvailee aluerehtori Tanja Kytöniemi.
Yläkoulutilat ovat omassa siivessään, samoin päiväkotitilat. Yhteiskäyttötilat ovat talon keskellä.
Väistötilojen sijasta nykyisin puhutaan väliaikaistiloista.
– Meillä on koulutiloja, kun on tarvitsijoita, määrittelee Kytöniemi.
Oppimistilat eivät ole avoimia, vaan niissä on seinät. Myös muuntoseiniä on käytössä.
Massiivipuu valittiin hirsirakenteen sijasta sen takia, että se mahdollistaa useamman kerroksen rakentamisen. Monitoimitalossa on kolme kerrosta ja ullakko.
– Tämän kokoluokan rakennuksiin ei hirttä oikein voi kantavana rakenteena harkita. Talo on niin korkea, arvioi työmaan vastaava työnjohtaja Lari Sinilaakso Hartelasta.
Talon rungossa on yli 2 000 CLT-elementtiä, jotka tulevat Virosta ja liimapuupalkkeja. Elementtejä tulee työmaalle noin 70 rekkakuorman verran.
– Massiivipuu ei painu samalla tavalla kuin perinteinen hirsirakenne. Puu on keskeisessä roolissa myös sisätiloissa, arvioi Hartelan projektipäällikkö Johanna Larjama.
Massiivipuu on tiivistä ja toimii sekä ilman että höyryn sulkuna. Se kestää kosteutta ja paloa ja on kantavaa.
Massiivipuurunko saa verhoilun poltetusta savitiilestä. Puuta on paljon myös sisätiloissa, muiden muassa kaksi siltaa ja ”jättiläisen portaat”.
Lasse Virtanen

















