Huumausaineisiin kuoli Suomessa viime vuonna 333 ihmistä, mikä on suurin koskaan tilastoitu luku. Edellisvuoteen verrattuna kuolleiden määrä kasvoi 86:lla. Myös kasvuluku oli mittaushistorian korkein.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen kuolemansyyt-tilastosta.

– Huumekuolemien määrä kasvoi edellisvuodesta kaikissa ikäryhmissä. Suurinta kasvu oli kaikkein nuorimpien eli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisiä huumeisiin kuolleita oli viime vuonna 64, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Alle 18-vuotiaita kuolleiden joukossa oli neljä, Tilastokeskuksen aktuaari Kati Taskinen kertoo tiedotteessa.

Huumeet ovat nuorissa ikäryhmissä merkittävä kuolemansyy, koska kuolleisuus muihin syihin on vähäistä. Viime vuonna joka viides 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin.

Eniten huumausaineisiin kuoli jo toista vuotta peräkkäin 25–34-vuotiaita. Tässä ikäryhmässä kuolleita oli 85, eli 12 enemmän kuin vuona 2024.

– Myös 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä kuolleiden määrä oli ennätyksellisen korkea, yhteensä 83. Kasvua edellisvuodesta oli 19 kuolemantapauksen verran, Taskinen sanoo.

Vuonna 2025 huumausainekuolemia oli kaikilla hyvinvointialueilla, mutta määrät vaihtelivat huomattavasti alueiden välillä.

Määrällisesti eniten huumekuolemia tilastoitiin Helsingissä, kaikkiaan 58. Seuraavaksi eniten kuolemia oli Pirkanmaalla (30), Varsinais-Suomessa (28) ja Pohjois-Pohjanmaalla (25).

Väestöön suhteutettu huumekuolleisuus oli puolestaan suurinta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, jossa huumeisiin kuoli 9,8 henkilöä 100 000 asukasta kohden. Seuraavaksi korkeimmat kuolleisuusluvut tilastoitiin Satakunnassa (9,0), Kymenlaaksossa (8,9) ja Helsingissä (8,4).

Suhteellisesti vähiten huumekuolemia oli Etelä-Pohjanmaalla, 1,6 kuolemaa 100 000 asukasta kohden.

– Huumekuolemien määrä kasvoi erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kuolemia tilastoitiin 13 edellisvuotista enemmän. Kasvu oli huomattavaa myös Varsinais-Suomessa, jossa kuolleiden määrä lisääntyi 11:lla. Sen sijaan Pohjois-Savossa kuolemien määrä laski huomattavasti, 18 kuolemasta kymmeneen kuolemaan, Taskinen sanoo.

Vaikka huumausaineisiin kuolee edelleen selvästi enemmän miehiä kuin naisia, naisten osuus huumekuolemista kasvoi vuonna 2025 merkittävästi. Samalla naisten huumausainekuolemien määrä nousi korkeammaksi kuin koskaan aiemmin tilastohistoriassa.

– Huumeisiin kuoli viime vuonna 94 naista, mikä oli peräti 44 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kun naisten osuus kaikista huumeisiin kuolleista oli toissa vuonna noin viidennes, viime vuonna useampi kuin joka neljäs kuollut oli nainen, Taskinen kertoo.

Huumeisiin kuolleet naiset olivat keskimäärin vanhempia kuin miehet. Siinä missä miehillä eniten kuolemia oli 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä, naisilla suurin kuolleiden ryhmä olivat 40–44-vuotiaat. Huumeisiin kuolleiden miesten mediaani-ikä oli 36 vuotta ja naisten 39 vuotta.

Sukupuolten välillä oli eroa myös huumekuolemien rakenteessa.

– Miesten huumekuolemista lähes kaksi kolmasosaa oli tapaturmaisia myrkytyksiä. Naisilla tapaturmaisten myrkytysten osuus oli selvästi pienempi. Riippuvuuksien aiheuttamien kuolemien osuus oli sen sijaan naisilla hieman miehiä suurempi. Merkittävä ero nähdään myös huumeilla tehdyissä itsemurhissa. Itsemurhia tilastoitiin yhteensä 30, joista peräti 22:ssa tekijänä oli nainen, Taskinen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)