Lasten ja nuorten vapaa-ajan kyselyyn saatiin lähes 8 300 vastausta lasten huoltajilta ja 16–20-vuotiailta nuorilta. Yhdessäolo, omaehtoinen tekeminen ja liikkuminen ovat vapaa-ajan keskiössä. Ohjattu harrastaminen on yleistä, mutta osallistuminen vähenee iän myötä.

Keväällä toteutettuun kyselyyn saatiin 717 vastausta esiopetusikäisten lasten huoltajilta ja 5 049 vastausta perusopetusikäisten lasten ja nuorten huoltajilta. Lisäksi kyselyyn vastasi 2 503 iältään 16–20-vuotiasta nuorta.

– Turun laaja vapaa-ajan kenttä tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Lasten, nuorten ja huoltajien kuuleminen on tärkeää tarjonnan kehittämisessä. Kysely täydentää tietoa vapaa-ajan vietosta, harrastamisesta ja fyysisestä aktiivisuudesta, toteaa liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari tiedotteessa.

Kavereiden kanssa oleminen, mediasisältöjen seuraaminen, pelaaminen, luova tekeminen ja lukeminen sekä omaehtoinen liikkuminen korostuvat eri ikäryhmissä. Saatujen vastausten mukaan ohjatun harrastamisen rinnalle tarvitaan tilaa myös omaehtoiselle toiminnalle ja kohtaamisille.

– On tärkeää, että lapset ja nuoret löytävät mieluisaa tekemistä vapaa-ajalla. Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet, liikunnalliset päiväkoti- ja koulupäivät sekä ohjatun harrastamisen tukeminen vahvistavat hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, toteaa lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen.

Kyselyyn vastanneiden huoltajien mukaan esiopetusikäisistä 74 prosentilla on säännöllinen ohjattu harrastus ja perusopetusikäisistä 81 prosenttia harrastaa ohjatusti. Osallistuminen kasvaa neljännelle luokalle asti, mutta yhdeksäsluokkalaisista ohjatusti harrastaa enää 65 prosenttia. Vaikka vastanneista 16–20-vuotiaista nuorista vain 42 prosenttia osallistuu ohjattuun harrastukseen, 66 prosenttia liikkuu kuitenkin omaehtoisesti vähintään muutaman kerran viikossa.

Esiopetusikäisistä 26 prosentilla ja perusopetusikäisistä 19 prosentilla ei ole ohjattua harrastusta. Heistä moni kuitenkin haluaisi harrastaa: esiopetusikäisistä 66 prosenttia ja perusopetusikäisistä 48 prosenttia. Tämä korostuu erityisesti muunkielisillä lapsilla ja nuorilla. 16–20-vuotiaista 58 prosentilla ei ole ohjattua harrastusta, mutta tästäkin joukosta 34 prosenttia haluaisi säännöllisen harrastuksen. Vastausten perusteella eri ikäryhmissä on siis yhteensä yli 900 lasta ja nuorta, jotka haluaisivat harrastaa.

Yleisimmät ohjatun harrastamisen esteet liittyivät mieluisan harrastuksen tai ryhmän puuttumiseen, lapsen tai nuoren kiinnostuksen vähäisyyteen ja arjen kuormittavuuteen. Myös kustannukset nousivat esiin niiden vastaajien osalta, joilla ei ollut ohjattua harrastusta.

– Kaupunki tukee ohjattuun harrastamiseen osallistumista Boostii-edulla, jonka saa vuosittain jokainen 7–19-vuotias turkulainen. Lisäksi Harrastamisen Turun malli tuo koulupäivien yhteyteen mahdollisuuden osallistua maksuttomaan harrastustoimintaan. Tavoitteena on, että yhä useampi lapsi ja nuori löytää harrastuksen, johon on helppo osallistua, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Esko Halonen.

Kyselyn mukaan 80 prosenttia esiopetusikäisistä ja 66 prosenttia perusopetusikäisistä liikkuu myös omatoimisesti kavereiden tai perheen kanssa vähintään muutaman kerran viikossa. Perusopetusikäisistä 69 prosenttia kulkee koulumatkat kävellen tai pyöräillen vähintään muutaman kerran viikossa.

Tulokset osoittavat, että ohjattuun harrastamiseen osallistumisessa näkyy eroja iän lisäksi muun muassa perheen taloudellisen tilanteen ja kotona puhutun kielen mukaan. Yhden huoltajan talouksissa säännöllinen ohjattu harrastaminen on harvinaisempaa kuin kahden huoltajan talouksissa. Alueellisia eroja näkyy erityisesti ohjatussa harrastamisessa ja arkiliikkumisessa sekä koulupäivien yhteydessä järjestettävään kerhotoimintaan osallistumisessa.

Turun kaupunki tukee lapsia, nuoria ja perheitä harrastuksien löytämisessä ja niiden parissa jatkamisessa. Taloudellisen tuen rinnalla tarvitaan mieluisia sisältöjä, sopivia ryhmiä ja arkeen sovitettavia osallistumismahdollisuuksia. Kaupunki lisää jatkossakin nuorille joustavia mahdollisuuksia omaehtoiseen tekemiseen ja yhdessäoloon.

– Hyödynnämme kyselyn tuloksia alueellisen toiminnan suunnittelussa ja kohdennamme tarjontaa sinne, missä tarve on suurin. Samalla poistamme harrastamisen esteitä ja kehitämme uusia tapoja osallistua ja viettää vapaa-aikaa, toteaa kehittämispäällikkö Annakaisa Niiles.

Lasten ja nuorten vapaa-ajan kysely toteutetaan neljän vuoden välein.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)