MS-taudin etenemistä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti seurata verikokeilla. Turkulaistutkijat havaitsivat, että kitotriosidaasi-merkkiaineen pitoisuus veressä kertoo taudin aktiivisuudesta aivoissa. Löydös tarjoaa uuden keinon arvioida MS-taudin etenemiseen liittyvää tulehdusta, jota on tähän asti voitu tutkia luotettavimmin PET-kuvantamisella.

MS-taudissa hermokudosta vaurioittaa tulehdusreaktio, jonka aiheuttavat elimistön puolustussolut. Vauriot näkyvät magneettikuvissa tulehduspesäkkeinä eli leesioina. Taudin edetessä aivojen omat puolustussolut, mikrogliat, ylläpitävät kroonista ja matala-asteista, kytevää tulehdusta. Tulehdus vaurioittaa hermokudosta hitaasti myös varsinaisten leesioiden ulkopuolella.

Turkulaistutkijat selvittivät, liittyykö puolustussolujen erittämän kitotriosidaasi-entsyymin määrä veressä aivojen kytevään tulehdukseen. Tulehdus voidaan nähdä positroniemissiotomografialla eli PET-kuvantamisella. Väitöskirjatutkija Venla Ahola kertoo, että kitotriosidaasi-entsyymiä on aiemmin mitattu lähinnä selkäydinnestenäytteistä ja sen pitoisuuksien on osoitettu ennustavan MS-taudin etenemistä.

– Verestä mitattuna tutkimuksia on vähän, mutta nyt havaitsimme, että seerumin kitotriosidaasipitoisuus oli korkeampi etenevää MS-tautia sairastavilla kuin aaltomaista tautia sairastavilla, Ahola toteaa tiedotteessa.

Aholan mukaan tuoreet tulokset tukevat sitä, että verestä mitattava kitotriosidaasi voisi kertoa aivojen omien puolustussolujen haitallisesta aktivaatiosta. Merkkiaine voisi tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan potilaat, jotka hyötyisivät kytevään tulehdukseen vaikuttavista lääkkeistä. Lisäksi siitä voisi olla hyötyä, kun tulevissa lääketutkimuksissa halutaan seurata hoidon vaikutusta. Ahola tähdentää, että tulokset on kuitenkin vahvistettava jatkotutkimuksissa.

MS-tauti alkaa useimmiten aaltomaisena, jolloin sairaudessa on pahenemisvaiheita. Osalla potilaista tauti muuttuu vuosien kuluessa etenevään muotoon, jossa näkyvien pahenemisvaiheiden sijaan korostuu aivoissa kytevä tulehdus. Se ylläpitää hermokudoksen rappeutumista ja aiheuttaa asteittaista toimintakyvyn heikkenemistä.

Nykyiset immunologiset hoidot vaikuttavat etenevään tautiin vain rajallisesti. Ensimmäisiä aivojen puolustussoluihin vaikuttavia lääkkeitä kehitetään aktiivisesti, mikä lisää tarvetta seurata näiden solujen aktiivisuutta.

Toistaiseksi PET-kuvantaminen on ollut tarkin menetelmä mitata aivoissa MS-taudin etenemistä edistävää aivotulehdusta. Menetelmä on kallis, teknisesti vaativa ja potilaalle rasittava, minkä vuoksi sitä käytetään pääasiassa tieteellisessä tutkimuksessa. Siksi PET-menetelmän rinnalle etsitään selkäydinnesteestä tai verestä mitattavia merkkiaineita, jotka kertoisivat, kuinka aktiivinen tulehdus aivoissa on.

Aholan tutkimuksessa potilaat kuvattiin Turun PET-keskuksessa ja tutkimus tehtiin yhteistyössä merkkiaineisiin erikoistuneen sveitsiläisen laboratorion sekä italialaisen ja saksalaisen neuropatologian laboratorion kanssa. Ahola työskentelee professori Laura Airaksen ryhmässä Turun yliopistossa ja hän kuuluu immunologian ImmuDocs-tohtorikoulutuspilottiin. Tutkimus on julkaistu Annals of Neurology -lehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)