Sadonkorjuu etenee epävakaisessa säässä

Syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan jopa 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden keskisatoja parempia.
Syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan jopa 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden keskisatoja parempia. Kuva: Sari Peltonen ProAgria

Puinnit alkoivat heinäkuun lopulla siemenheinien, syysrypsin ja syysvehnän korjuulla. Elokuun alusta päästiin puimaan myös aikaisia ohria, ruista, hernettä ja kuminaa. Tällä hetkellä puitavasta alasta on korjattu 15 prosenttia, ja sadonkorjuussa ollaan keskimääräisessä aikataulussa. Sadot ovat tähän mennessä puiduissa kasvustoissa vaihdelleet paljon. Syysvehnän sadot ovat olleet hyviä, mutta etenkin ohra ja herne kärsivät pahoin kesäkuun runsaista sateista.

Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat tällä hetkellä vähän yli puolessa välissä, ja kuminasta on korjattu 70 prosenttia. Syysrypsi ja -rapsi on joillakin alueilla korjattu jo kokonaan, mutta toisilla alueilla niiden korjuu on vasta alussa.

Kevätviljoista ohraa on puitu eniten, noin 15 prosenttia alasta. Myös kauran puinnit ovat alkaneet, ja alasta on korjattu tähän mennessä vajaa kymmenen prosenttia. Sen sijaan kevätvehnän puinnit eivät ole vielä juurikaan käynnistyneet lukuun ottamatta aivan Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa noin 5–10 prosenttia alasta on puitu.

Herneestä on puitu hieman yli viisi prosenttia alasta, eniten Kymenlaaksossa, jossa jo kolmannes alasta on korjattu. Härkäpavun, kevätrypsin ja kevätrapsin puinnit eivät ole vielä alkaneet. Niiden korjuuseen päästään aikaisintaan syyskuun alussa.

Puinteja ovat jonkin verran hankaloittaneet rajujen ukkoskuurojen takia lakoon menneet kasvustot sekä rikkakasvien runsastuminen. Etenkin herne on kärsinyt, ja lähes puolet sen alasta on laossa. Myös rukiista noin kolmannes alasta on lakoontunut, ja rypsiä on laossa noin 15 prosenttia. Ohrasta, kaurasta ja kevätvehnästä 5–10 prosenttia on laossa. Lakoontuminen myös heikentää sadon laatua.

Alkukesän koleus ja runsaat sateet sekä heinäkuun pitkä hellekausi ovat verottaneet satonäkymiä. Viileä ja kostea sää viivästytti kylvöjä, ja runsaana jatkuneet sateet kellastuttivat kasvustoja paikoin. Kovien ukkoskuurojen jälkeinen pelloilla seisonut vesi aiheutti ongelmia erityisesti ohralle, herneelle ja perunalle. Kasvukauden aikana on saatu sateita useilla alueilla yli 250 millimetriä, Kymenlaaksossa jopa 400 millimetriä. Keskimääräinen kesän sademäärä on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ollut viimeisen 30 vuoden aikana noin 200 millimetriä.

Heinäkuun pitkäkestoinen helle taas aiheutti stressiä viljelykasveille, lyhensi kukinta-aikaa, häiritsi jyvien täyttymistä ja tuleennutti kasvustoja ennenaikaisesti, mikä on näkynyt pienenä jyväkokona viljoilla ja vajaasti kehittyneinä lituina öljykasveilla. Hellejaksosta kärsivät ennen kaikkea myöhään kylvetyt ja heikot kasvustot, jotka käytännössä kuivuivat pystyyn.

Sitä vastoin syysviljojen satonäkymät näyttävät tänä vuonna paljon viimevuotisia paremmilta. Sekä rukiin että etenkin syysvehnän hehtaarisatojen arvioidaan olevan parhaimmillaan 20–30 prosenttia viimeisen viiden vuoden keskisatoja parempia. Sen sijaan laadussa on vaihtelua, ja paikoin hehtolitrapainot ja valkuainen näyttävät jääneen mataliksi syysvehnällä. Tieto laadusta tarkentuu puintien edetessä.

Kevätviljoista kevätvehnällä ja kauralla on parhaimmat satonäkymät, kun taas ohran sato jää niitä heikommaksi. Ohran ja kauran jyvät ovat paikoin olleet pieniä ja hehtolitrapainot matalia. Tautipaine on noussut kasvukauden loppua kohden. Punahometta ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu.

Herneen satonäkymät ovat viime vuotta heikommat, ja vaihtelu on suurta. Keskimäärin lähes neljänneksen hernekasvustoista arvellaan kärsineen huonoista sääoloista. Syysöljykasvit eivät tuottaneet niin suurta satoa kuin kasvustot antoivat odottaa, ja tähän mennessä puidut sadot ovat olleet monin paikoin pettymyksiä. Kevätöljykasvien kasvuun lähtö oli hyvää ja tuholaispaine viime vuosia pienempi, mutta heinäkuun pitkä hellejakso lyhensi kukinta-aikaa ja vähensi pölyttäjien aktiivisuutta, mikä todennäköisesti näkyy heikentyneenä satona. Kevätrypsikasvustoista keskimäärin lähes kolmanneksen arvioidaan kärsineen kesän haastavista sääoloista, ja kasvustoa on mennyt lakoon. Kuminassa on päästy keskimääräisiin satoihin, ja laatu on ollut hyvää. Sokerijuurikkaan kasvu on vielä kesken, mutta sen satonäkymät ovat hyvät.

On huomattava, että pääosalla viljelykasveista korjuukausi on vasta alussa, ja paljon voi vielä tapahtua suuntaan tai toiseen ennen kuin kaikki sato on saatu korjattua turvallisesti varastoon. Epävakainen sää sadekuuroineen uhkaa keskeyttää sadonkorjuutöitä ja on riski sadon laadulle.

Säilörehunurmet kasvoivat alkukesän kosteudessa ja viileydessä hyvin. Ensimmäisen sadon määrä ja laatu olivat hyviä, joskin vaihtelua oli eri alueilla. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja heikensivät laatua.

Toisen nurmisadon korjuu tehtiin valtaosalla alueista heinäkuun loppupuolella, ja sadon määrä ja laatu olivat pääosin onnistuneita. Nurmi on toisen niiton jälkeen lähtenyt hyvin kasvuun, ja kolmannesta sadosta ennakoidaan siten myös hyvää. Kolmannen sadon korjuuseen kaikilla tiloilla ei ole enää tarvetta, ja se aiotaan tehdä keskimäärin noin 35 prosentilta säilörehualasta.

Uusien syyskasvien kylvöt vuoden 2026 satoa varten ovat alkaneet. Syyskasvien kylvöalan ratkaisee sää ja se, kuinka paljon peltoa ehtii vapautua kylvöihin riittävän aikaisin tämän kasvukauden puinneilta. Syyskasvien alan arvioidaan pysyvän lähes samansuuruisena kuin viime syksyn kylvöissä. Yleensä samat tilat viljelevät vuodesta toiseen syyskasveja.

Syysrapsin ja -rypsin kylvöt tehtiin elokuun ensimmäisillä viikoilla, ja kylvöalat näyttävät jäävän noin 10–20 prosenttia viimevuotista pienemmiksi. Sopivien lohkojen puute ja pettymykset sadoissa ovat voineet vaikuttaa heikentyneeseen kylvöintoon.

Syysviljat kiinnostavat paremman satotason ja kasvukauden äärevien sääolojen vuoksi. Syysviljat hyödyntävät alkukasvukauden kosteuden paremmin kuin kevätviljat ja sietävät paremmin kuivuutta ja märkyyttä. Syysrukiin kylvöaika on menossa parhaillaan, ja syysvehnää kylvetään syyskuun ensimmäisillä viikoilla. Juuri kylvöaika vaikuttaa syysviljojen menestymiseen merkittävästi. Myöhään kylvetyt syysvehnät kärsivät talvesta herkemmin, ja niiden kasvuun lähtö keväällä on heikompaa kuin optimiaikaan kylvetyillä.

Syysrukiin kylvöalat pysyttelevät samoina, tosin Etelä-Pohjanmaalla alan arvioidaan kasvavan viisi prosenttia, kun taas Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla ala pienenee 20 prosenttia. Syysvehnän kylvöaikeet pysyvät myös pääosin samoina, mutta Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla alan arvioidaan kasvavan kymmenen prosenttia, kun Etelä-Suomen rannikkoalueella sen arvellaan pienenevän 20 prosenttia.

Muista syysviljoista syysruisvehnän pinta-alan arvioidaan nousevan edelleen hyvien sato-odotusten myötä, samoin syysohra kiinnostaa.

Erilaisia kotimaisia marjoja on edelleen hyvin saatavilla. Mustaherukkaa poimitaan parhaillaan sen päätuotantoalueelta Itä-Suomesta. Viileä alkukesä johti marjojen epätasaiseen kypsymiseen, mikä pidensi satokautta. Tänä vuonna Itä-Suomessa oli myös poikkeuksellisen pitkä helle- ja kuivuusjakso, mikä pienensi marjasatoa.

Myös pensasmustikan sadonkorjuu on käynnissä. Vadelman sadonkorjuu jatkuu kasvutunneleissa, joista aletaan saada lisäksi kotimaista karhunvatukkaa. Avomaan mansikan pääsatokausi on ohi, mutta satoa kerätään vielä keväällä istutetuista taimista. Lisäksi mansikan poiminta kasvutunneleissa jatkuu.

Ahvenanmaalta on odotettavissa normaali omenasato, mutta päärynää saadaan vähemmän kuin viime vuonna. Manner-Suomen puolella omenasato on keskimääräistä heikompi.

Avomaan vihanneksia saadaan nyt runsaasti, ja valikoima on laajimmillaan. Esimerkiksi erilaisia kaaleja on tarjolla hyvin. Pitkä hellekausi aiheutti kasvihuonevihannesten, kuten tomaatin ja kurkun, sadoissa jonkin verran heilahtelua, mutta kauppoihin on saatu toimitettua riittävästi tuotteita.

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria-keskusten asiantuntijoiden antamien tietojen pohjalta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.