Kevätkylvöt ovat parhaillaan täydessä vauhdissa aina Pohjanmaan korkeudelle asti. Kevättyöt ovat noin 5–10 päivää edellä tavallisesta, vaikka kylmät yöt ja viileä sää ovat hidastaneet kasvukauden etenemistä ja kasvukausi ei lämpösumman osalta ole juurikaan tavanomaista edellä. Pellot ovat muokkautuneet hyvin kovan pakkastalven jälkeen, mutta kuivuus alkaa olemaan uhkana. Sateet olisivat tarpeen etenkin syysviljoille ja rehunurmille sekä puutarhakasveille.

Ensimmäisiä kevätkylvöjä päästiin aloittamaan huhtikuun puolessa välissä suotuisimmilla alueilla Etelä- Suomessa. Laajemmin kylvötyöt käynnistyivät vappuviikolla ja ne ovat sujuneet rivakasti poutaisen sään ansiosta. Kevättöihin on päästy tai päästään koko maassa normaalia aikaisemmin lumien tavallista nopeamman sulamisen vuoksi. Pellot ovat kuivuneet pinnasta, mutta syvemmällä maassa on ollut kuitenkin vielä märkää ja kylmää. Osalla alueista kylvöjä ei ole päästy aloittamaan peltojen hitaan kuivumisen takia ja paikoin pelloilla on vielä ollut routaa. Toisaalta taas uhkana on peltojen liika kuivuminen, kun kevät on ollut hyvin kuiva.

Kylvöistä on tähän mennessä tehty keskimäärin 15 prosenttia. Pisimmällä kylvöt ovat Etelä-Suomessa, jossa noin 60 % kylvöistä on saatu valmiiksi. Ensimmäiset kylvökset ovat oraalla, mutta orastuminen on ollut hidasta matalien lämpötilojen takia. Pohjois-Suomessa kylvöjä ei ole vielä aloitettu tai ne ovat aivan alussa, ja laajemmin kylvötöihin päästään siellä ensi ja seuraavan viikon aikana.

Varhaisperunan istutukset on saatu valmiiksi huhtikuun puolella. Viileä sää ja kylmät yöt ovat hidastaneet perunan kehitystä, mutta toiveissa on saada ensimmäisiä uusia perunoita tarjolle koulujen päättäjäisiin. Kesä- ja talviperunan istutuksia aloitetaan tällä ja ensi viikolla.

Syysviljojen, nurmien ja kuminan talvehtiminen näyttää onnistuneen pääosin hyvin eri puolilla Suomea kovasta pakkastalvesta huolimatta. Paikoin syysvehnä- ja ruiskasvustoissa on aukkoja tai ne ovat harvoja. Syysvehnä on kärsinyt ruista pahemmin, ja etenkin Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla on ilmennyt pahoja talvivaurioita. Syysviljojen ja nurmien kasvuun lähtö on ollut hidasta viileän sään, yöpakkasten ja kuivuuden takia.

Syysöljykasveilla talvituhoja on havaittu syysviljoja enemmän ja paikoitellen kasvustot ovat joko tuhoutuneet täysin tai jääneet hyvin harvoiksi. Vaihtelu talvehtimisen onnistumisessa on ollut suurta samankin alueen sisällä. Eniten talvituhoja on alueilla, joilla suojaava lumipeite oli ohut.

Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on varsin pieni, noin viisi prosenttia. Syysvehnän kylvöala viime syksynä oli Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan 65 000 hehtaaria, rukiin 22 200 hehtaaria, syysruisvehnän 9 800 hehtaaria ja syysöljykasvien 7 100 hehtaaria. Syyskylvöisten kasvien satopotentiaali on kevätkylvöisiin nähden paljon isompi, ja ne ovat hyviä kasveja lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja vähentämään paljaan maan aikaa, eroosioriskiä ja ravinteiden huuhtoutumista. Niiden viljelyn laajentumista vähentää juuri epävarmuus talvehtimisessa Suomen olosuhteissa.

Viljelysuunnitelmien perusteella kevätrypsin ja herneen viljely on lisääntymässä eniten, noin 5–20 prosenttia edellisvuoteen nähden. Myös kuminan, kevätrapsin ja härkäpavun viljely lisääntyy hieman. Selvästi eniten on kuitenkin kiinnostusta viherlannoitusnurmien ja maanparannuskasvien lisäämiseen viljelykiertoon, ja niiden alat lisääntyvät arvioiden mukaan 10–50 prosenttia edellisvuoteen nähden. Tätä muutosta selittää viljan tämänhetkinen heikko markkinahinta ja voimakkaasti kasvaneet tuotantokustannukset, mitkä vievät viljantuotannon taloudellisen tuloksen pahoin tappiolle. Viljan viljelyä korvataan siksi muilla, vähemmän tuotantopanoksia, kuten lannoitusta, vaativilla kasveilla. Kevätviljojen kylvöalat ovat arvioiden mukaan vähenemässä noin 5–20 prosenttia koko maassa, ja eniten vähenee rehuohran viljely.

Kevätkylvöjä varjostavat Lähi-idän sodan takia nousseet ja todennäköisesti edelleen nousevat polttoöljyn ja lannoitteiden hinnat jo nykyisten korkeiden tuotantopanoshintojen päälle. Maatalousyrittäjät joutuvat nyt punnitsemaan tarkoin, miten tuotantopanosten käyttöä optimoidaan, mille kasveille ja peltolohkoille ne kohdennetaan ja säästetäänkö osa tälle vuodelle hankituista lannoitteista seuraavalle kasvukaudelle.

Avomaan vihannesten kylvöt ja istutukset on jo osin tehty, etenkin porkkanan, sipulin ja kaalin osalta. Parsakausi on alkanut maamme lounaisosissa. Avomaan puutarhakasvien viljelyssä on huolena kuivuus ja tilanne näyttää vaikealta näin heti kasvukauden alussa. Istutettuja kaalin taimia on jo jouduttu kastelemaan kuivuuden vuoksi. Monella viljelmällä on myös huoli hallantorjunta- ja kasteluveden saannista, kun etenkin joki- ja järvivesien pinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla.  

Kasvukausi on niin alussa, että varmuudella ei voida vielä sanoa, miten marja- ja hedelmäkasvustot ovat talvehtineet. Paikoitellen on havaintoja runsaasta myyräkannasta. Mansikkakasvustot ovat kuitenkin lähteneet kasvuun tavallista aikaisemmin, varsinkin Itä-Suomessa. Kasvustoja on suojattu harsoilla, mikä on samalla jouduttanut kasvua. Kasvihuoneista on jo saatu poimittua ensimmäisiä mansikoita myyntiin. Myös tunneliviljelmillä mansikat ovat kypsymässä. Herukoiden kukkasilmut ovat avautuneet maan etelä- ja keskiosissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)