Kylvösiemenen tarkastuskauden 2025–26 keskimääräiset itävyydet ovat valmistuneet. Itämislaatu ei poikkea merkittävästi tälläkään kaudella pitkän ajan keskiarvoista. Sertifiointia varten tarkastettavien viljanäytteiden itävyydet ovat vuodesta toiseen hyvällä tai erinomaisella tasolla.

Ohra tuotti parhaiten itävää satoa. Härkäpavun keskimääräinen itävyys laski edelliseen kauteen verrattuna. Ruokaviraston siemenlaboratoriossa tutkittiin reilu 6 000 siemennäytettä päättyneellä kaudella. Tarkastuskausi alkaa aina 1. heinäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta seuraavana vuonna.

Kylvösiemenen sertifiointia varten tutkittujen peitattujen ohrien ja kaurojen keskimääräiset itävyydet olivat 95,1 prosenttia ja 93,3 prosenttia, kevätvehnien 91,8 prosenttia. Vastaavat luvut peittaamattomille ohrille ja kauroille olivat 94,3 prosenttia ja 92,6 prosenttia, kevätvehnille 89,1 prosenttia.

Kevätviljojen keskimääräiset itävyydet ovat tavanomaisella hyvällä tasolla. Ne ovat 1–2 prosenttiyksikköä viime kautta alhaisempia lukuun ottamatta ohraa, jolla on peitattuna kaksi prosenttiyksikköä ja peittaamattomana prosenttiyksikön viime kautta parempi keskimääräinen itävyys. Ohralla erinomaista laatua osoittaa myös näytteiden välinen vähäinen hajonta. Homeet olivat vallitseva itävyysvioitus tälläkin kaudella. Suurin ero peitattujen ja peittaamattomien keskimääräisten itävyyksien välillä on kevätvehnällä.

Ohran peitattujen ja peittaamattomien sertifiointia varten lähetettyjen näytteiden keskimääräinen itävyys tarkastuskausittain.

Hernenäytteiden keskimääräinen itävyys oli 88,7 prosenttia ja härkäpavun 78,8 prosenttia. Herneellä keskimääräinen itävyys on viime kausien parhainta laatua. Härkäpavulla itävyys on edellistä kautta alhaisempi. Sen keskimääräinen itävyys on myös alle vähimmäisitävyysvaatimuksen. Härkäpavun itävyyttä alentavat tavanomaisten mekaanisten ja homevioitusten lisäksi härkäpapupiilokkaan aiheuttamat vioitukset.

Ohran peitattujen ja peittaamattomien sertifiointia varten lähetettyjen näytteiden keskimääräinen itävyys tarkastuskausittain.

Heinistä timotein keskimääräinen itävyys oli 92,6 prosenttia ja nurminatojen 91,8 prosenttia. Rypsien keskimääräinen itävyys oli 86,1 prosenttia. Timotein ja nurminadan itämislaatu on lähellä parhaimpia kausia. Sitä vastoin timoteillä lajipuhtausvaatimuksen täyttävien näytteiden osuus on ollut viime kausina laskusuunnassa. Lajipuhtaustutkimuksessa selvitetään tutkittavasta lajista poikkeavat muiden viljely- ja rikkakasvien siemenet sekä roskat.

Timoteillä lajipuhtausvaatimuksen täyttävien osuudessa on nähtävissä laskeva trendi.

Ohralla ja kauralla itävyysvaatimuksen täyttävien näytteiden osuus tutkituista eristä on korkeampi kuin edellisellä kaudella, ohralla jopa aikaisempien huippukausien tasoa. Kevätvehnällä itävyysvaatimuksen täyttävien osuus on edellistä kautta alhaisempi. Härkäpavulla itävyysvaatimuksen täyttävien osuus on ollut laskevalla trendillä viimeiset yhdeksän kautta ollen nyt vain alle 60 prosenttia tutkituista näytteistä. Herneellä vastaava käyrä on nouseva.

Vaikka lajikohtaiset keskimääräiset itävyydet ovat hyviä, liian alhainen itävyys aiheuttaa enemmän siemenerien hylkäyksiä siemenen sertifioinnissa kuin siemenen lajipuhtaus. Luomuerissä hylkäyssyyt menevät toisinpäin.

Päättyneellä kaudella tutkittiin 301 luomusiemeneksi tarkoitettua sertifiointinäytettä. Ylivoimaisesti eniten tutkittiin kauraa. Seuraavaksi eniten tutkittiin timoteitä ja ohraa. Luomukauran keskimääräinen itävyys oli 92,2 prosenttia, ohran 92,2 prosenttia ja timotein 93,3 prosenttia. Keskimääräiset itävyydet eivät eroa paljoa tavanomaisesti tuotetuista. Luomutimoteillä se on jopa korkeampi.

Tilaustutkimuksena idätettyjen peitattujen kaurojen keskimääräinen itävyys oli 90,2 prosenttia, ohrien 91 % ja kevätvehnien 91 %. Vastaavat arvot peittaamattomille näytteille olivat 89,2 prosenttia, 88,7 prosenttia ja 85,7 prosenttia. Tulokset ovat edellisen kauden tasoa tai parempia. Tilaustutkimusherneiden keskimääräinen itävyys oli 89,9 prosenttia, mikä on edellistä kautta korkeampi tulos. Tilaustutkimusnäytteitä ovat siemenpakkaamojen raakaeränäytteet ja viljelijöiden TOS-näytteet.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)