Kasvukauden päästöt matalat  

Vehnä- ja nurmisadon määrä sekä ilokaasupäästöjen määrä (N2O-N kg / tonni satoa) tuotettua satokiloa kohden vuosien 2023–2024keskiarvona. Vehnä- ja nurmisadon määrä sekä ilokaasupäästöjen määrä (N2O-N kg / tonni satoa) tuotettua satokiloa kohden vuosien 2023–2024keskiarvona. Kuva: Yara

Yaran lannoituksen peltopäästöjä selvittänyt hanke on valmistunut. Tulokset tuovat esiin viljelijöiden arjen haasteet viljelyn päästöjen vähentämisessä: laadukasta ja runsasta satoa edistävät sääolosuhteet lisäävät myös kasvihuonekaasupäästöjen riskiä. Suurempi sato kuitenkin pienensi päästöjen määrää tuotettua satokiloa kohden. 

Kaksivuotisessa hankkeessa 2023–24 selvitettiin, miten typpilannoituksen ajoituksella ja jakamisella voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrään ja hiilensidontaan kevätviljalla ja apilapitoisella nurmella. Hanke toteutettiin Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä yhteistyössä HKFoodsin ja Fazerin kanssa. Datasense toimi projektissa teknologia- ja analyysipalveluiden tuottajana. 

Kokeessa keskityttiin typpioksiduulipäästöihin, eli ilokaasuun, jota muodostuu typen käytöstä. Ilokaasu on vahva kasvihuonekaasu ja siksi sen ilmastovaikutus on suuri. Kammiomittaukset toteutettiin kasvukauden aikana tiheällä mittausvälillä, jotta kaikki päästöpiikit pystyttiin tunnistamaan.  

– Kaksivuotinen koe lisäsi ymmärrystä ilokaasupäästöjen muodostumisesta viljojen ja nurmien viljelyssä ja täydentää olemassa olevaa tutkimustietoa, toteaa vanhempi agronomi Mervi Seppänen tiedotteessa.  

– HKFoodsin – ilmasto-ohjelman tavoitteena on päästöjen merkittävä vähentäminen koko arvoketjussa. Yaran tutkimusprojekti tarjoaa osaltaan arvokasta uutta tietoa ja myös konkreettisia toimenpidesuosituksia sopimustuottajillemme, toteaa HKFoodsin lihaliiketoimintajohtaja Mikko Järvinen. 

Ilokaasupäästöt olivat molemmilla kasvilajeilla erittäin matalat. Tämä johtui siitä, että kokeen kasvukaudet olivat poikkeuksellisen kuivia ja maan kosteus alhainen. Lannoitetypestä haihtui ilokaasupäästöinä 0,1–1,2 kg hehtaaria kohti. Lannoitusmäärät olivat viljoilla yhteensä 150 kg typpeä/ha ja nurmilla 240 kg typpeä/ha. 

Kuivana ajanjaksona vaadittiin merkittävä sade, ennen kuin ilokaasun päästöpiikkejä havaittiin. Sateen ajoituttua lähemmäksi lannoitusta, havaittiin suurempi päästöpiikki.  

Kokeen tulokset tukivat tunnettuja tekijöitä, eli ilokaasupäästöjä lisäävät typpilannoitus ja märkä maa. Päästöjä vuorostaan vähentävät kuiva maa sekä matala maan lämpötila.  

Kokeessa mitattiin myös kasvukauden aikainen hiilitase. Hiilitase kuvaa, kuinka paljon hiiltä pelto sitoo tai vapauttaa tietyn ajanjakson aikana. Molemmat viljelykasvit olivat kasvukauden aikaan hiilen päästölähteitä.  

Peltomaa on itsessään merkittävä ilokaasun päästölähde. Tämä näkyi nurmi- ja viljakokeissa siinä, että sadepäivien jälkeen ilokaasupäästöpiikki mitattiin niin lannoitetuissa kuin lannoittamattomissa koejäsenissä.   

Ruoantuotannossa päästöjen määrä tuotettua satokiloa kohden on oikea tapa ilmaista viljelyn ilmastovaikutusta. Lannoitetuissa koejäsenissä sato oli merkittävästi suurempi kuin lannoittamattomassa, ja siten satokiloa kohden muodostuneet ilokaasupäästöt (N2O-N kg / tonnia satoa) olivat yhtä suuret tai lähes yhtä suuret kaikilla koejäsenillä.  

Lannoitusstrategioiden välillä ei havaittu eroja ilokaasupäästöissä. Koeasetelma toteutettiin suunnitellusti, eikä sitä sopeutettu kasvukauden olosuhteisiin. Lannoituksen jakamista viljoilla suositellaan silti kasvukaudella, jotta kokonaistyppimäärää voidaan optimoida satonäkymien ja sääolosuhteiden mukaan. 

Nurmia pyritään lannoittamaan aikaisin keväällä, ja kokeessa aikainen lannoitus ei näkynyt päästöpiikkinä. Päästöt lisääntyivät kasvukauden loppua kohden sateiden seurauksena. Samalla kuitenkin nurmisadon määrä lisääntyi, jolloin päästöjen määrä tuotettua satokiloa kohden pysyi matalana. 

Lannoittamattomilta viljan koejäseniltä korjattu sato oli laadultaan heikompaa. Lannoittamattoman koejäsenen valkuaispitoisuus oli 11,6 prosenttia, kun se lannoitetuilla koejäsenillä oli lähes 16 prosenttia. Mikäli kotimaisen viljan laatua ei saataisi ylläpidettyä, se aiheuttaisi tuontitarvetta, jolloin viljelystä aiheutuvia päästöjä syntyisi muualla maailmassa.

– Yksi Fazerin vastuullisuustyön tärkeimmistä painopisteistä on päästöjen vähentäminen. Tässä työssä viljelyohjelmamme on keskeinen työkalu, ja sen osana lannoituksella on olennainen rooli. Meille on myös tärkeää, että tuotettu sato soveltuu elintarvikekäyttöön. Yaran kanssa toteutetusta yhteistyöhankkeesta saatiin arvokasta lisätietoa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi.

Kokeessa mittausten ulkopuolelle jäivät talvikauden päästöt, jotka voivat olla merkittäviä. On tärkeää, että lannoitetyppi käytetään tehokkaasti sadonmuodostukseen, jotta peltoon jäävää typpeä olisi mahdollisimman vähän. Typenkäytön tehokkuus on hyvä indikaattori kuvaamaan sadon mukana poistuneen typen määrää.  

Maataloudessa on suuri potentiaali vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta, mutta samalla ruoantuotanto tulee turvata. Ruoantuotannossa joudutaan tasapainottelemaan riittävän typenkäytön ja päästöriskien välillä.  

Osana tutkimushanketta viljelijöille on laadittu kestävän viljelyn ohjeistus. Sen tavoitteena on nostaa esiin viljelytoimia, joilla saadaan mahdollisimman laadukas ja runsas sato mahdollisimman pienillä päästöillä. Päästöjen määrä on vähäinen maan ollessa kuiva tai kylmä, eikä aikainen lannoitus johda näissä oloissa päästöjen lisääntymiseen. Peltomaan hyvä kasvukunto ja toimiva ojitus lyhentävät ajanjaksoa, jolloin pelto on veden kyllästämä, ja vähentää siten päästöriskiä. 

Typpilannoitus tulee tehdä agronomisin perustein, jotta varmistetaan suuri ja laadukas sato. Viljelijän kannattaa hyödyntää digitaalisia työkaluja ja kasvianalyysejä optimoimaan typenkäyttö kasvin tarpeen ja sadon laatutavoitteiden perusteella.  

Korkea typenkäytön tehokkuus vähentää päästöriskiä kasvukauden jälkeen, kun käyttämättä jääneen typen määrä maassa on mahdollisimman pieni.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kaapelityö ruuhkauttaa Ratapihankatua torstaina illalla

Kaapelityötä tehdään Ratapihankadulla Humalistonkadun risteyksen kohdalla torstaina 19. marraskuuta kello 17.30–23.30. Yksi ajokaista on pois käytöstä Helsingin suuntaan ajettaessa.

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.