Maarian kirkon läheisyydestä löytyy Maarian pappila sekä siellä sijaitseva puutarha. 1600-luvun asiakirjoissa ei vielä mainita pappilan puutarhaa. Maarian pappilan geometriseen ruutumuotoon laadittu, vielä 1700-luvulla vallinnutta puutarhaihannetta edustava puutarha syntyikin vasta 1700-luvulla, jolloin Maaria sai uuden, pappilaan asumaan asettuneen kirkkoherran, Pehr Kalmin.

Tiedossa on, että Kalm viljeli puutarha mielikseen ja piti puutarhaa pienenä paratiisina. Koska Kalm tunnetaan erityisesti kasvitieteen edistäjänä ja Turun akatemian puutarhaa hallinnoineen ja omaa koepuutarhaa Hirvensalossa ylläpitäneen Carl von Linnén oppilaana, kunnia Maarian pappilan puutarhan 1800-luvun asusta annetaan mielellään hänelle.

Kalmin ajasta lähtien suomalaisiin puutarhoihin ovat kuuluneet muun muassa viinimarja, karviaiset, puutarhamansikat ja monet yrtit. Pappilassa Kalmin peruiksi on myöhemmässä tutkimuksessa arveltu korkeintaan pitkien syreeni- ja mahdollisten pähkinäpensasaidanteiden jäänteet, kaivoa ympäröivät siperianhernepensaat, ja ympäristöön villiintyneet konnantataret ja sinivatukat. Erästä vanhaa lehmusta on pidetty peräti Kalmin aikaan kasvaneena yksilönä.

Kalmin kuoltua pappilaan asutti seurakunnalle valittu uusi kirkkoherra Salomon Kreander. Kreanderin aikana puutarhan tehtiin humalatarha.

1900-luvun alkupuolella puutarha uusittiin aivan erilaisten puutarhaihanteiden mukaan. Nykyään puutarha onkin vain nurmikenttää, jolla vanhoja omenapuita kasvaa siellä täällä.

Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.