Erääntyneiden saatavien osuus yritysten liikevaihdosta on suurempi kuin niiden toiminnan kannalta on kestävää, paljastaa luotonhallintayhtiö Intrumin tuore Eurooppalainen maksutaparaportti. Yrityspäättäjät arvioivat maksuviiveiden riskien kasvavan sekä kertovat niiden vaikutusten jarruttavan liiketoiminnan kasvua ja heikentävän tuottavuutta monin tavoin. Samaan aikaan yritysten tulisi pitää kassavirtansa tehokkaana kyetäkseen selviytymään epävakauden keskellä.

Kasvavat maksuviiveet herättävät huolta yrityksissä ja niiden taso ylittää jo yritysten kestokyvyn. Tiedot ilmenevät luotonhallintayhtiö Intrumin vuosittain julkaisemasta Eurooppalaisesta maksutaparaportista, joka tutkii eurooppalaisten yritysten maksuviiveitä, maksukäytäntöjä sekä taloudellista tilannetta.

Raportin tulokset kertovat, että suomalaisyritykset tavoittelevat edelleen kasvua epävakaudesta huolimatta, mutta optimismi on hyvin varovaista. Yrityspäättäjistä 63 prosenttia oli huolissaan talouden epävarmuudesta ja 43 prosenttia arvioi, ettei esimerkiksi kauppasodan aiheuttamien häiriöiden huippua ole vielä koettu. Yrityspäättäjien varovaisuus onkin ollut aiheellista, sillä raportin tiedonkeruu toteutettiin joulukuun ja helmikuun välillä ennen kuin Yhdysvallat ja Iran aloittivat iskut Iraniin 28. helmikuuta.

Intrumin tutkimukseen osallistuneiden yrityspäättäjien mukaan viivästyneiden maksujen osuus liikevaihdosta voi olla keskimäärin enintään 10,79 prosenttia ilman, että yrityksen toiminta vaarantuu. Tämä raja on jo ylittynyt, sillä vastaajien mukaan yritykset saavat tällä hetkellä keskimäärin 10,96 prosenttia liikevaihdostaan myöhässä. Suomessa yritysten maksuviiveiden kestokyky on alempi kuin Euroopassa keskimäärin, jossa vastaava raja on 12,08 prosenttia.

– Maksuviiveet ovat osa yritysten riskienhallintaa ja kaikissa yrityksissä varaudutaan siihen, että osa myyntisaatavista maksetaan myöhässä. On kuitenkin erittäin huolestuttavaa, että hyväksyttävä taso on nyt ylitetty samaan aikaan, kun yritysten pitäisi tehostaa kassavirtaansa selviytyäkseen epävakaan maailmantilanteen aiheuttamista toistuvista talouskriiseistä, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo tiedotteessa.

Tilanteeseen ei ole näköpiirissä helpotusta, sillä peräti 62 prosenttia suomalaisyrityksistä on huolissaan asiakkaidensa maksukyvystä ja 58 prosenttia arvioi maksuviiveiden riskin kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Intrumin Insight-katsaus vuoden 2026 ensimmäiseltä neljännekseltä vahvistaa, että maksuviivellisten yritysten osuus on kasvanut yli seitsemän prosenttia verrattuna vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen, ja osuus on nyt korkeimmillaan useaan vuoteen.

Suomessa tutkimukseen osallistuneiden yrityspäättäjien antamien arvioiden mukaan keskimääräinen maksuviive on kuluttajakaupassa kymmenen päivää, yritysten välisessä kaupassa 21 päivää sekä yritysten ja julkisen sektorin välisessä kaupassa 18 päivää. Suomessa maksuviiveet ovat pysyneet kuluttajakaupassa suhteellisen tasaisina vuodesta toiseen, vaikka maksuehdoissa ja maksuajoissa on ollut jonkin verran vaihtelua. Sen sijaan yritysten välisessä kaupassa keskimääräinen maksuviive on yli kaksinkertaistunut verrattuna vuoteen 2022. Yritysten ja julkisen sektorin välisessä kaupassa keskimääräinen maksuviive on kasvanut hieman, mutta muutos on ollut maltillisempi, eikä maksuehdoissa ja maksuajoissa ole ollut yhtä paljon heiluntaa.

Maksuviiveet muodostavat haitallisen ketjureaktion. Kun yrityksillä on vaikeuksia saada maksuja ajoissa omilta asiakkailtaan, päätyvät ne väistämättä maksamaan muille yrityksille myöhässä. Suomalaisyrityksistä 59 prosenttia sanoo, että maksuviiveiden yksi vaikutus on se, etteivät ne pysty maksamaan omia ostolaskujaan ajoissa. Yrityksistä 62 prosenttia arvioi maksuviiveiden myös jarruttaneen kasvutavoitteiden toteutumista.

– Maksuviiveet aiheuttavat haittaa paitsi muille yrityksille myös heikentävät tuottavuutta sekä lisäävät kustannuksia. Niiden käsittely vaatii ylimääräisiä resursseja, eivätkä viivästyneisiin saataviin sitoutuneet varat ole käytettävissä investointeihin, toiminnan kehittämiseen tai rekrytointeihin. Maksuviiveet eivät siis ainoastaan hidasta kasvua, vaan ne voivat myös johtaa resurssien uudelleen kohdentamiseen ja toiminnan kehittämisen lykkäämiseen, Lehessaari korostaa.

Yrityspäättäjien arvioimien maksuaikojen perusteella yritysten välisen kaupan maksuviiveet ovat kaksinkertaistuneet neljässä vuodessa.

Yhä useampi yritys turvautuu nyt ennakkomaksuihin välttääkseen maksuviiveitä. Yrityksistä 54 prosenttia suosii ennakkomaksua, 39 prosenttia luottotietojen tarkastuksia ja 26 prosenttia panostaa petosten torjuntaan. Lisäksi hyödynnetään luottovakuutuksia ja pankkitakauksia, joiden suosio on hieman laskenut. Näiden menetelmien lisäksi tekoälyn hyödyntäminen maksujen hallinnassa on noussut tehokkaaksi keinoksi torjua maksuviiveitä ja parantaa tuottavuutta.

Suomalaiset yritykset ovat edellä tekoälyn käyttöönotossa: 73 prosenttia yrityksistä hyödyntää tekoälyä maksujen hallinnassa, kun koko Euroopassa luku on keskimäärin 66 prosenttia. Keskeisimmiksi eduiksi tekoälyä hyödyntävät suomalaisyritykset mainitsevat toiminnan tehostumisen, viivästyneiden maksujen vähentymisen ja paremmat analysointimahdollisuudet. Asiakastietojen analysointi maksuviivetrendien ennakoimiseksi mainittiin myös yhdeksi tehokkaimmista keinoista tehostaa jo viivästyneiden saatavien perintää.

– Mahdollisimman ajantasainen tieto asiakkaiden maksukyvystä on ehdottomasti yksi tärkeimmistä keinoista hallita maksuviiveisiin liittyviä riskejä. Sen lisäksi tietoa on kyettävä analysoimaan sekä valjastamaan tehokkaasti osaksi päätöksentekoa, kuten luottopolitiikan ja maksuehtojen muodostamista. Olennainen osa maksuviiveiden torjuntaa onkin vastuullinen luotonhallinta, mikä tarkoittaa sekä asiakkaiden maksukyvyn huolellista arviointia että avoimuutta luottopäätöksissä, jolloin vältetään asiakkaiden ylivelkaantumista ja edistetään kestävää liiketoimintaa, Lehessaari sanoo.

Eurooppalainen yritysten maksutaparaportti (European Payment Report) perustuu 8 385 yrityksen vastauksiin 20 Euroopan maasta. Raportti antaa tietoa ja näkemyksiä yritysten maksujen hallinnasta, maksuviiveistä ja taloustilanteesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin joulukuun ja helmikuun välillä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)