Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus organisoivat susien ulostenäytteiden keräämisen Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa talvella 2019–20. Keräämisestä vastaavat pääasiassa vapaaehtoiset. Metsästäjäliitto tukee keräystä ja kannustaa metsästäjiä osallistumaan.

Ulosteista tehtävä DNA-analyysi on tärkeä lisä pääasiassa havaintoihin, kuolleisuustilastointiin ja pantaseurantoihin perustuvaan susikannan arviointiin.

− DNA-tiedon avulla saadaan tarkennettua tietyn alueen susireviirit, laumojen määrä ja laumoissa elävien susien vähimmäismäärä, mikäli näytteitä saadaan riittävästi, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta kertoo.

Länsi-Suomessa näytekeräys kohdennetaan alueille, joissa on useita susireviirejä lähekkäin, ja tiedon tarve on suurin. Keräysalueet ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa sekä Lounais-Suomessa.

Kullakin keräysalueella on vastaava, jolle näytteet voi toimittaa. Keräysvastaavat (yhteystiedot) huolehtivat näytteiden lähettämisestä tutkittaviksi.

DNA analysoidaan niistä susien ulostenäytteistä, joita kerätään sovituilta alueilla. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä ja muutoin kuolleista susista sekä pannoitetuista yksilöistä. DNA-analyysit tehdään Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.

− Näytteiden kerääminen aloitetaan 1. marraskuuta, ja se päättyy 15. helmikuuta 2020. Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen keräysalueilla myös Luken työntekijät osallistuvat näytteiden keräämiseen, kertoo Antti Härkälä Lukesta.

Keräysalueet, keräysvastaavat ja ohjeet löytyvät Suomen riistakeskuksen nettisivulta.

Luken työntekijät keräävät näytteitä myös Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa ennalta valituilla reviireillä marras-maaliskuun aikana. Kyseisillä alueilla ajantasainen suurpetohavaintojen ilmoittaminen TASSU-järjestelmään ja Luken henkilökunnalle edistää näytteiden keruuta.

Luonnonvarakeskus julkaisee avoimessa karttapohjaisessa riistahavainnot.fi -verkkopalvelussa DNA-analyyseista saatuja yksilöintitietoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)