Biojätteen lajittelu entistä yleisempää
Kuntien jäteyhtiöt ovat vastanneet hyvin jätelain vaatimuksiin biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Kesästä 2024 alkaen biojätteen lajittelu on ollut pakollista kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa ja muissa taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä. Suurin osa suomalaisista on saanut biojätteen erilliskeräysastian omaan jätekatokseensa.
Suomen Kiertovoima ry KIVO:n valtakunnallisen selvityksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, joissa kaikilla kiinteistöillä on lajiteltava biojätteet. Vain 34 prosenttia asuu kunnissa, joissa biojätteen erilliskeräys on toteutettu lakisääteisen minimin mukaan.
Biojätteen lajittelu on merkittävästi yleistynyt parin viime vuoden aikana. Tämä selviää vertailtaessa nykytilannetta loppuvuoden 2022 tilanteeseen. Kolme vuotta sitten melkein puolet (45 %) suomalaisista asui kunnissa, joissa biojätteen lajittelu koski vain taajamien suurempia kiinteistöjä (vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöt).
Biojätteen lajittelumahdollisuuksien lisääntyminen ja innostus lajitteluun näkyy myös sekajätteen koostumuksessa; biojätteen osuus sekajätepussin sisällöstä pienenee jatkuvasti. Tuoreimman valtakunnallisen selvityksen mukaan biojätteen massaosuus kotitalouksien sekajätepussista on laskenut 3,1 prosenttiyksikköä vuoden 2023 tasolta. Nyt sekajätepussissa on biojätettä keskimäärin enää noin 29 prosenttia.
Biojätehuollossa lajittelun lisäksi kerätyn biojätteen laatu on huomion kohteena. Erilliskerätty biojäte hyödynnetään energian ja kierrätyslannoitteiden tuotannossa. Kierrätyslannoitteiden laadulta edellytetään puhtautta. Vasta käynnistyneessä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n, Suomen Kiertovoima ry:n, Kierrätysteollisuus ry:n ja Ruokaviraston Laadukas biokierrätys -hankkeessa tavoitteena on lisätä kierrätyslannoitteiden kysyntää ja edistää tehokkaampaa sekä laadukkaampaa ravinteiden kierrätystä Suomessa. Yhteistyöhön ovat sitoutuneet Elintarviketeollisuusliiton ja Päivittäistavarakauppa PTY ry:n jäsenet. Hanke on saanut osarahoituksen ympäristöministeriön AHTI-ohjelmasta.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)