Suomen venealalle vuosi 2021 oli vahvan kasvun vuosi: yritysten liikevaihto kasvoi 48 prosenttia ja venevienti nousi kaikkien aikojen vientiennätykseen. Veneala työllistää Suomessa noin 3 500 henkeä ja Finnboatin jäsenyritysten liikevaihto on lähes miljardi euroa.

– Pienten alle 5,5 metrin perämoottoriveneiden kaupan kasvu Suomessa oli jo toista vuotta peräkkäin kaksinumeroinen, mikä kertoo veneilyn ja mökkeilyn tärkeydestä suomalaisille korona-aikoina, kertoo Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.

Lähes kaikilla venealan tuotealueilla kasvua rajoittivat komponenttien saatavuus ja maailmanlaajuiset logistiikkaongelmat.

Kansainvälinen kauppa oli erittäin vahvassa vedossa ja veneiden kysyntä ylitti tarjonnan maailmanlaajuisesti. Koko vuoden veneviennin tullausarvo nousi 55 prosenttia. Tullitilaston mukaan Suomesta vietiin veneitä vuonna 2021 lähes 400 miljoonalla eurolla. Veneitä vietiin yhteensä lähes 13 000 kaikkiaan 47 maahan. Yritysten ilmoittama venealan koko vuoden vientilaskutus oli arvoltaan 512 miljoonaa euroa, josta veneviennin osuus oli 442 miljoonaa euroa. Suomessa valmistetuista veneistä toimitettiin vientiin 76 prosenttia.

Tärkeimmät vientimarkkinat ovat edelleen Ruotsi ja Norja. Brittiläiset Neitsytsaaret nousi viime vuonna kakkossijalle luksuspurjeveneiden ansiosta. Ruotsin viennin arvo oli jopa 26 prosentin kasvussa ja markkinalle vietiinkin yli 6 000 venettä. Myös Norjan vienti oli poikkeuksellisen vahvassa 21 prosenttia kasvussa.

Venäjän-kauppa ei kokonaisuutena ole Suomen venealalle merkittävä, mutta on ollut kasvussa viime vuosina, kun luottamus markkinaan vielä oli hiljalleen palautumassa. Venäjän 16 miljoonan euron viennistä lähes kaksi kolmasosaa muodostui vesijettien jälleenviennistä, mutta markkinalle vietiin myös viisi miljoonan euron arvosta moottoriveneitä ja lisäksi moottoreita ja venealan tarvikkeita.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan 24.2.2022 on kauaskantoisia vaikutuksia. Maariskin realisoituminen on vienyt luottamuksen ja sodan seurauksena asetetut pakotteet vievät kaupan tilanteeseen, josta palautuminen voi kestää kymmeniä vuosia.

Pohjanmaan luksusluokan purjeveneiden valmistajien vientimenestys jatkuu ja Pietarsaaren seudulta toimitettiin vuonna 2021 ennätyksellinen määrä jahteja maailmalle. Veneiden arvo nousi lähes 200 miljoonaan euroon.

Suurin vientimarkkina 2021 oli Brittiläiset Neitsytsaaret kolmella purjeveneellä, joiden yhteisarvo oli 86 miljoonaa euroa. Toisella sijalla oli neljän purjeveneen ja 27 miljoonan euron arvolla Italia.

Malta oli purjeveneiden vientimarkkinoiden kolmannella sijalla yhden yli 22 miljoonan euron arvoisen veneen toimituksella.

Kotimaan venekauppa oli jo toista vuotta peräkkäin poikkeuksellisen vahvassa kasvussa. Uusia vesikulkuneuvoja rekisteröitiin viime vuonna jo yli 5000 kappaletta ja vahvimmat kasvuluvut nähtiin pienissä moottoriveneissä. Alle 5,5 metrin moottoriveneitä ensirekisteröitiin 2023 kappaletta, eli 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2018 verrattuna kasvu on peräti 42 prosenttia ja moottoriveneissä kokonaisuudessaankin 36 prosenttia. Vaikka pitkän ajan trendinä onkin veneiden keskikoon kasvu, niin moottoriveneiden ensirekisteröintien kasvu vuosina 2018–21 on ollut alle yhdeksän metrin kokoisissa veneissä. 98 prosenttia vuonna 2021 ensirekisteröidyistä moottoriveneistä oli kooltaan yhdeksän metriä ja alle.

Vesijettien myynnin kasvu taittui viime vuonna ja ensirekisteröinnit jäivät vuoden 2020 tasolle. Ilmatäytteisten/RIB-veneiden ensirekisteröinnit kasvoivat 36:lla ja kasvua oli peräti 52,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Traficomin ylläpitämään venerekisteriin on merkittävä yli 5,5-metriset tai yli 20 hevosvoiman moottorilla varustetut veneet. Finnboatin jäsenkunnan raportoima tukkutoimitustilasto kattaa myös muut kuin rekisteröitävät veneet ja korkeintaan 5,5 metrin kokoluokan moottori- ja pienveneiden toimitukset kasvoivat tukkutoimitustilastojen perusteella 45 prosenttia vuonna 2021.

Uusia purjeveneitä ensirekisteröitiin Suomeen 23, eli vain yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailun vuoksi uusia yli kymmenen metrin kokoluokan moottoriveneitä ensirekisteröitiin Suomeen 57. Uusien purjeveneiden kauppa Suomessa näyttää viime vuosina vakiintuneen tälle noin kahdenkymmenen kappaleen tasolle, kun taas käytettyjen veneiden välitystoiminta on samaan aikaan muuttunut yhä enemmän kansainväliseksi kaupankäynniksi, mikä on mahdollistanut yhä useammalle vähän käytetyn purjeveneen hankinnan ulkomailta.

Käytettyjen veneiden kauppa jatkui vilkkaana. Traficomin ylläpitämän venerekisterin mukaan veneiden omistajavaihdoksia kirjattiin yhteensä yli 28000 kappaletta ja niiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Poikkeuksellisen vahva kotimaan kysyntä on pitänyt käytettyjen veneiden kaupan jo kaksi vuotta peräkkäin yli 30 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019.

Polttomoottorikäyttöisiä perämoottoreita toimitettiin Suomeen Finnboatin jäsenkunnan raportoiman perämoottoreiden tukkutoimitustilaston mukaan 12 290 vuonna 2021 ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 22,8 prosenttia. Suomessa myytävistä perämoottoreista lähes 80 prosenttia on enintään 60-hevosvoimaisia, mutta pitkän aikavälin trendinä on pienten perämoottorien toimitusmäärien lasku samaan aikaan, kun isompien perämoottorien markkinat laajenevat uusien venemallien kautta. Viime vuosi oli poikkeuksellinen ja kasvua oli kaikissa kokoluokissa.

Perämoottoreita toimitettiin Suomen kautta myös vientimarkkinoille yhteensä 23928 kappaletta, missä oli kasvua ennätykselliset 76,7 prosenttia.

Sähköperämoottorit ovat suosittuja erityisesti soutuveneiden moottoreina, mutta viime vuonna niiden toimituksia haittasi komponenttien saatavuus. Sähköperämoottoreita tuotiin Suomeen 6228 kappaletta, mikä oli 302 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Heittokalastajien suosimia sähköisiä keulamoottoreita tuotiin Suomeen 1248 kappaletta, mikä oli 882 vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 92 prosenttia.

Sisä- ja sisäperämoottoreiden tukkutoimitukset Suomeen kasvoivat kolme prosenttia. Moottoreita toimitettiin kotimaassa yhteensä 742. Moottoreiden tukkutoimitukset vientiin kasvoivat 21 prosenttia ja vientiin toimitettiin yhteensä 265 sisä- ja sisäperämoottoria.

Suomeen tuotiin viime vuonna eniten vesikulkuneuvoja Meksikosta. Meksikon tuonnin arvo nousi lähes 70 prosenttia ja yli 6 000 kappaleesta käytännössä kaikki olivat vesijettejä. Niistä suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Suomeen myytäväksi uusia jettejä jäi hieman yli 1 200.

Muu noin 8 000 kappaleen tuonti oli pääasiassa moottoriveneitä ja pieniä vesikulkuneuvoja. Arvossa mitattuna suurin tuontimaa oli Puola, josta tuonti kasvoi 18 prosenttia (11,6 miljoonaa euroa, 396).

Finnboat on perinteiseen tapaan kerännyt jäsenistöltään vuoden vaihteessa liikevaihtoon ja henkilöstöön kohdistuvia arvioita. Venealan suhdannebarometri vuodelle 2022 ennakoi positiivisia näkymiä: Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 49 prosenttia yrityksistä ja 41 prosenttia uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan.

Työllisyyden odotetaan pysyvän edelleen hyvällä tasolla. 70 prosenttia yrityksistä arvioi henkilöstön määrän pysyvän samana ja 26 prosenttia arvioi henkilöstön määrän kasvavan kuluvana vuonna. Henkilöstön arvioi pienenevän vain neljässä prosentissa yrityksistä.

Kysely tehtiin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sodalla on laajamittaisia vaikutuksia maailmantalouteen ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen, sillä on väistämättä vaikutuksia myös venealaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)